HERMES – KeuPa HT 4–6 (1-1, 1-3, 2-2)

HARJOITUS 2

2.9.2015

HERMES – KeuPa HT 4–6 (1-1, 1-3, 2-2)

Kohti toista kotijäiden harjoitusottelua oltiin matkattu vieraspelien, treenaamisen ja tietysti joukkueen rakentamisen kautta. Edellisestä pelistä tuntui olevan ikuisuus, mutta niin vain maltettiin odottaa. Kun kesäkin viivytti loppuaan, niin kivahan hallille oli taapertaa. Vastaan oli rannikolle matkustanut teoriassa kova tai ainakin mahdollisesti kova KeuPa. Joukkue jolta etenkin sarjapeleissä saattoi odottaa vaikka kuinka maagisia suorituksia. Kummallakin aika lailla tasamäärä pelaajia puettuna ja vaikka alkulämpöjen perusteella ei nyt aivan pisteistä vielä pelattukaan, niin ainahan voitosta kuitenkin tapeltaisiin kynsin. Hampaat otetaan esiin sitten sarjapeleissä.

Kotijoukkueen tekemistä alettiin jo analysoida asiaan kuuluvalla tavalla ja tässä vaiheessa kauttahan pitää tietysti jo olla jonkunlainen kuva siitä, mitä jäällä tulla tekemään. Toki on aina hiukan eri näkökulma kun tekemistä tarkastellaan parvelta, kuin penkin takaa, mutta kritiikkiä, sitä kyetään varmasti antamaan molemmista mikäli siihen aihetta annetaan.

Vieläkin kummastutti tuomarien määrä, mutta kyllä siihenkin varmasti tottuu. Kotijoukkueen veräjänvahtivuorossa oli Kuusela, luukkumiehenä juniorikatraasta Backlund. Alkutahteja soitteli Hermes aivan suvereenisti. Viime kauden takuumiehistä Arkimo-Hellsten-Kivinen oli koottu ketju, joka sai heti odotetusti härdelliä aikaan. Ykkönenkin vaikutti toki toimivalta, mutta sen sijaan Kivilahden ketjukavereilla on vielä totuttelemista, sen verran menivät kieputtelussa sekaisin, että taklasivat toisiaan. Kuuden minuutin kohdalla aloitettiin alivoima joka kestikin täydet kaksi minuuttia. Eikä millään pahalla, mutta ei mitään hätää. Alivoiman jälkeen sitten olikin pikku pörinää, josta onneksi selvittiin aluksi. Oman pään aloituksen jälkeen oltiin alivoiman jälkeisessä hyvänolon tunteessa ja tekeminen hiukan unohtui, peli 0-1. Muutaman puolitiehen jääneen rakentelun jälkeen saatiin pitkällä poikkisyötöllä jo maukas tekopaikka, mutta varmasti esiintynyt vierasvahti kerkesi vielä tielle. Meidän vuoro ylivoimalle ansaittiin seitsemisen minuuttia ennen taukoa, mutta tämä tasoitettiin puolen minuutin jälkeen tasavajaaksi. Kaverin hiukan oudon ajantappopelailun aikana oltiin päästä paikoille useamminkin ja lopuksi valkoiset saivatkin rakennettua Appelgrenin nokikkain veskarin kanssa, peli tasan. Tämä avasi sitten lukot ja alettiin mennä päästä päähän. Yksi valkopaitojen jumalten käsi maalikin hylättiin. Aina näitä joku hyvällä pelihuumorilla yrittää, mutta onneksi raitapaidat ovat tarkkana. Molempiin päihin saatiin vielä jotain pientä aikaiseksi, mutta makkarajonoon juostiin tasatilanteessa 1-1.

Toiseen erään toivelistalla oli vähintään kakkos- mielellään kolmosvaihde, koska varsin verkkaisesti oltiin pelailtu. Ainakin punaisten rynnäkkö tuotti heti alkajaisiksi kaverille jäähyn. Hetken verkkaisen ylivoimapyörityksen jälkeen aivan liian helppo viivasyöttö, josta kaveri läpi ja tilanne 1-2. Ukot vaihtoon, kiekko keskelle ja kolmekolmonen pelattiin omiin niin, että jostain syystä parhaalle tekopaikalle kirmasi niiden ukko ihan vapaasti ja sai vielä sitten kiekonkin. Tilanne 1-3. Kaks maalia omiin samassa ylivoimassa, ei huono. No, tämä osataan, eli sitä ei enää sitten tarvi harjoitella, ikinä. Ylivoiman jatkokaan ei oikein lähtenyt. Näytti siltä, että mustikkakeiton sijaan oli naukkailtu pikasementtiä. Ihan lopussa hyvä rauhallinen pakkopelipätkä tosin pelattiin. Keskimiehelle kun saadaan passit niin, että vedot pystyy laittamaan ykkösellä eteenpäin niin johan alkaa tehoja paukkua, nyt jouduttiin asettelemaan aivan liikaa. Kavennusta saatiin odotella hiukan jopa seesteisesti, mutta olihan sitten hieno suoraviivainen kuvio. Omista happea pohkeisiin, kiekko eteenpäin rynnivälle kaverille, alueelle, jättö Hellstenille ja niin vain räpylän ohi livahti, 2-3. Heti perään olikin sitten paikka kaventaa, mutta olisi ollut liian maukas paikka joten odoteltiin hetki. Tempoa alkoi löytyä ja liekö rytminvaihdos syynä vai mikä, mutta tuli laskuvirhe ja alivoimalla jatkettiin. No se selvitettiin ja loppuerä mentiinkin jo aivan hyvällä sykkeellä. Pari lyöntiä jäi välistä kun oman maalin edessä annettiinkin väärän väriselle kiekko, ihan nappijätöllä tosin. Tämänkin Kuusela selvitti. Jatkotilanteesta otettiin laitataklauksen ja palaverin kautta kaksi ukkoa pois kerralla. Viisitoista sekuntia ennen erän loppua sitten tilanteeksi 2-4. Eipä näitä viiskolmosia oikein kärsi tässäkään sarjassa itselleen rakentaa.

Kolmannen erän alkuun reilu minuutti vielä yhden miehen alivoimaa. Ei hätää, sillä erän alussahan ylivoimasta ei perinteisesti ole juurikaan hyötyä. Ja niinhän siinä kävikin, ei laukauksen laukausta kohti kotirysää. Seuraava erikoistilanne olikin viiden minuutin kohdalla, kun Hermes pelasi siirretyn rangaistuksen aikana melkein minuutin todella maltillista ylivoimaa. Tästä jatkettiin normaalisti ylivoimalla, kun tuomari katkaisi hiukan hätäisesti hyvän väsytyksen. Ja ylivoimalla tehtiin kavennus. Ei ihan normaalin pakkopelin jälkeen, mutta hyväksytään. Vaihdon keskeltä Rajala puolittain irti ja rystyllä kilvelle ylös. Kun on ranteet voimapajua niin nuokin lähtee, tilanne 3-4. Erän puoliväliin pelikatko Kivilahden maalille spurttaamisen seurauksena. Ei, älkää nyt hätäilkö, ei tullut vielä tasoitusta. Se tuli vasta muutaman minuutin jälkeen. Nyt Kivilahti tyytyi syöttämään ja Westermarck pääsi pitkän liu’un päätteeksi näpäyttämään numeroiksi 4-4. Pelin jatkuttua mentiin meidän päätyyn ja pienestä vihellyksen jälkeisestä rännikiekosta vihellettiin henkilökohtainen tuittuilukymppi Lehdolle, eli tasaviisikoin jatkettiin. Tästä hetki ja saatiin sitten ulosajokin päähän kohdistuneesta taklauksesta ja sehän tarkoitti vitosen alivoimaa. Kaverilla oli välillä meidän kärkikarvauksen kanssa keinot vähissä ja eipä ne olis maalia saaneet ilman tuuria, eli meidän ukosta kiekko verkkoon. Kakkonen mentävänä, tilanne 4-5. Ja jäähyä vielä muuten minuutti, sehän oli vitonen. Alivoimanelikosta hiukan itselle ainakin epäselvässä tilanteessa huitomalla maila rikki, ei katkoa, meillä ukko ilman mailaa ja kiekko pömpeliin. 4-6. Tästä tuomarille palaute toiminnasta, josta sitten käytösrangaistus meille. Erän loppuun vielä paikkoja molempiin päihin, mutta numerot eivät muuttuneet.

Sillä lailla. Seuraavaa peliä ei sentään tarvitse odotella kovin kauaa, sillä jo lauantaina pelataan kello 17.00. Vieraita saadaankin oikein Ruåtsista asti. Jos nyt hiukan voisi meitä moittia, niin katsomossa oli kyllä aika paljon tyhjää tilaa. Eiköhän lauantaina tulla porukalla lyömään kättä yhteen niin, että vierailijoiden mukana lähtee joukkueviirin lisäksi muisto äänekkäästä, kiekkoriehaisesta kotiluolasta suuren veden takaa.

2.9.2015/ K