HERMES – Jokipojat 4 – 3 (ja) (1-0, 1-1, 1-2)

Keskiviikoksi oli vieraita saapunut Joensuusta ja liekö sitten niiden ranteet umpijäässä vai mikä, mutta ilma tuntui jotenkin kylmältä, pihalla. Onneksi K-Rauta Dream Builder Areenassa on säänsuojaa ja tunnelma lämmittää. Kyseessähän tänään erittäin tärkeä ottelu. No niinhän ne aina, sanoisi perustietäjä, mutta tutkitaanpas nyt hetki sarjataulukkoa. Vastustajalla 2 peliä enemmän pelattuna, pistekaula 8, jonka kutistaminen kahteen on kahdella voitolla tehty. Ja kun vielä voitetaan tänään suoraan, niin päästään tilanteeseen, että eroa on enää 5 ja pelattujen otteluiden ero edelleen sama, eli ne 2 seuraavaa voittoa vie meidät jo pisteellä edelle. Hermeksen ja Jokipoikien välissä olevan RoKin kanssa tilanne on vielä parempi, koska niillä on 3 peliä meitä enemmän hukattuna. Aikamoista lässytystä, eli aletaas pelaan ny.

Pieniä muutoksia kokoonpanoon ja kun maalilla jatkaa hyvään vireeseen päässyt Jukuri, on odotusarvona voitokas, maukas kotimatsi. Ainakin kotijoukkue sai hyvin jalat liikkeelle ja Vartiainen meinasi jo ensimmäisen peliminuutin päätteeksi jatkaa vahvalla maalille punnerruksella siitä mihin viime pelissä jäi, seuraava paikka saatiin kuin lahjana harhasyötön myötä, mutta nyt luki vastustajan kokenut puolustaja tilanteen hyvin ja tökkäsi kiekon pois. Polvitaklauksen johdosta alkoi kotijoukkueen ylivoima ajassa 04.54. Tätä edelsi vieraiden pienimuotoinen herääminen tähän peliin. Ylivoima ei meinannut lähteä käyntiin oikein millään, valopilkkuna Koblizekin ja Mattilan laukaukset. Mainosten jälkeen saatiin hyvä mylläkkä aikaan ja vierasvahti sai esittää jo ehkä melkein parastaan. Seuraava merkintä pöytäkirjaan oli sitten kotijoukkueen rangaistus. Aika hyvää myllyä vieraat saivat aikaiseksi, mutta kyllä loppuratkaisujen laadun täytyy aika paljon nousta mikäli meinaa Jukurin yllättää. Heti tasaviisikoilla sitten laitettiin painetta sen verran, että pitkää vaihtoa tahkoava Jokipoikien viisikko joutui turvautumaan pariinkin pitkään, kun maitohapot alkoivat turvottaa pohkeita. Varsin vauhdikasta peliä mentiin molempiin päätyihin ja niinpä kellokin juoksi jo viimeistä minuuttia, kun Hermes rauhoitti hyökkäyspäässä tilanteen hetkeksi. Tialan katse sai rauhassa etsiä tilaa ja kun veto sitten lähti, ei siinä vierasvahdilla ollut mahdollisuuksia. Pälveen ja Ahlgrenin syötöistä kellot pysäytettiin aikaan 19.24, tilanne 1-0. Odotettu ja ansaittu maali, jonka myötä mentiin tauolle.

Toista erää mentiin kolme minuuttia, kun oltiin boksissa. Jo ensimmäisessä erässä hyvin pyörinyt Joensuulaisten yv muutti vähän taktiikkaa ja rakenteli useammankin laukauksen, ennenkuin tasoittavaan 1-1 maaliin johtanut onetimer löysi tiensä kotirysään. Aika kirjattiin 23.44. Peli jatkui kotijoukkueen komennossa ja tulihan se 2-1 maali sieltä, eikä mikään aivan räkämaali ollutkaan. Tällä kertaa Blombergiltä kiekko Mattilalle, joka heitti kiekon maalille. Paikalla Tiala, joka ohjasi pelivälineen verkkoon. Tätä maalia voi suositella, ellette mitään muuta jaksa netistä katsoa. Aikaa kellossa 29.26. Peli jatkui vauhdikkaana ja molemmat loivat tilanteita, mutta myös molemmat maalivahdit olivat tilanteen tasalla, mikä ei sekään Mestiksessä ole mikään poikkeus. Kun erää jäljellä enää reilu minuutti, ohjattiin punapaita boksiin. Mutta nyt ei vieraiden yv saanut valmista aikaiseksi, kun jälleen kerran hyvin alivoimaa pelaava Sammalmaa hoiti karvaajan tehtäviä. Harhakiekosta aukesi jopa avopaikka tehdä alivoimamaali, mutta Virtanen taisi yllättyä tilanteessa itsekin ja Harald selvitti tämän tilanteen. Tällekin tauolle mentiin siis maalin johtoasemassa.

Kolmas erä alkoi siis lyhyellä alivoimalla, joka pelattiin pääsääntöisesti kotipäädyssä, mutta yhtä tilannetta enempää eivät vieraat saaneet rakennettua. Tuomaritoiminta herätti yleisön, mutta sen verran kevyitä tapauksia olivat, ettei niiden muistelo kestänyt kuin seuraavaan aloitukseen. Hyvän pyörityksen päätteeksi vihdoin saatiin ylivoima, eli tässähän se paikka sitten tuli. Tätä tilannetta rakentavassa mylläkässä muuten Pälve esitti varmasti ainakin puolet pakin kikkakirjasta, kun piti valkopaitaista kärkikarvaajaa melkein pilkkanaan. Ylivoimalla saatiin jokunen hyvä paikka aikaiseksi ja kun oltiin pelattu sekunti tasaviisikoin, heilahti. Tällä kertaa kiekon ohjasi maaliin vierasvahdin nenän edestä Kivinen. 3-1 maaliin syöttäjiksi Ahlgren ja Huhtala, kellossa 48.39. Kun Jokipojat ei millään löytänyt reittiä niille hyville tekopaikoille, oli peli varsin hyvin hanskassa. Tätä seurasivat kaikki 733 katsojaa tyytyväisenä, sillä jos edellinen peli oli jumalrinnoilta kauden parasta, oltiin tänään taas pykälää parempia, ainakin tähän asti. Eipä se kuitenkaan isoa huolimattomuutta vaatinut, että Joensuulaiset iskivät ajassa 51.44 tilanteeksi 3-2. Jostain syystä Hermes otti tässä vaiheessa aivan liian rennosti ja tämän seurauksena, tosin onnekkaasti, vieraat sen 3-3 tasoituksen ajassa 54.51 sitten rakensivat. Voi hyvänen aika, ei näitä saisi tulla, sillä nyt sitten sillä seuraavalla maalilla alkoikin olla merkitystä. Kolme minuuttia aikaa, kun Sammalmaan veto suoraan aloituksesta taisi mennä yläputken kautta katsomoon ja kansa huokaili. Viimeinen minuutti käyntiin ja ote pelistä oli hienoisesti siirtynyt vastustajalle. Lisämaaleja ei nähty ja niinpä jälleen mentiin jatkoille. Sehän tarkoitti sitä, että yksi piste tänään vieraiden mukaan matkusti.

Kuka ratkaisisi tänään? Siinäpä kysymys, johon vastausta lähdettiin rakentamaan kolmikolla Huhtala, Koblizek, Mattila. Ensimmäinen paikka vieraille, katko ja uusi kolmikko jäälle. Puolet jatkoaikaa mentiin ihan vieraiden tahdissa, onneksi Jukuri kesti. Sitten saatiin jo mekin paikka, mutta juuri ja juuri kerkesi blokki paikalle. Ja juuri kun näytti, että vieraiden tahdissa mennään koko vitonen, niin hyökkäyspään aloituksesta rakennettiin lisäpiste. Aika 63.44, kun Kuirin lavasta kiekko pömpeliin. Hätäiset kosketukset kiekkoon myös erinomaisen pelin pelanneelle Koblizekille ja Huhtalalle.

Kolmea tarjottiin, kaksi otettiin. Tänään näytti siltä, että Hermes hyökkäsi ja puolusti vastustajan nurin. Pieni notkahdus maksoi tänään pisteen, mutta toisaalta homma  otettiin puikkoihin ja touhu käännettiin taas omaksi eduksi. Hyvä näin. Kovin pitkää huilia ei Hermes saa, vaan jo perjantaina pelataan Imatralla. Kun lauantaina on vielä peli Savonlinnassa, alkaa yhdelle viikolle olla aika kova rasitus. Mutta peleissä on tietysti se hyvä puoli, että niistä tulee pisteitä. Eli kun vielä 17.1. on pelattu Iisalmessa, voi olla että perjantaina 19.1. lompsitaan hallille hymyssä suin seuraavaan kotimatsiin, jossa vastaanottajaksi saapuu Ketterä. Kauan joudutaan odottamaan, mutta kyllähän meidän kuntopuntari sen kestää.

10.1.2018/K

Ottelutilastot