PIIKKIPAIKALLE
HERMES – LeKi 6 – 1 (2-0, 2-1, 2-0)
Hennon lumisateen seasta pilkotti kärkikamppailu, eli vieraana tänään LeKi.
Kahden viimeisen ottelun saldona Hermeksellä kuuden pisteen lisäksi maaliero 17-2, joka on kyllä aika tyrmäävä. Liekö vieraat tätä noteeranneet, selviäisi pian, sillä tällä hetkellä varma keino hankkiutua hankaluuksiin on päästää Hermes hyökkäämään. Yhtenä isona kysymysmerkkinä oli myös 1000 katsojan raja, jonka ylittämisen joukkue kyllä jo pikkuhiljaa ansaitsisi.
Alkutohinoiden jälkeen pikkuhiljaa valoja päälle ja aloitusviisikot jäälle. Kotivahtina Jukuri, jonka edessä sarjan paras ketju ja jossain siinä välissä luutapari Blomberg–Sikstus. Aloitusvoiton jälkeen vieraat hakivat heti hybridiä, mutta tästä vihellettiin pitkä, jonka jälkeen saatiin jo ensimmäiset tekopaikat. Ensimmäinen ylivoima saatiin, kun valkopaita vähän intoili hyökkäyspäässä, 2+10 laitataklaus. Nyt saatiin rulla hyvin käyntiin ja sen verran Markkulan liikkuminen alkoi harmittaa, että 1.22 ajan saatiin pelattavaksi kahden miehen ylivoimaa, selkeä poikkari ja selkään vielä. 21 sekuntia, tilanne 1-0, aika tuolloin 03.24. Maalintekijänä Niemelä, hienon syöttörallin viimeiset koskettelijat Koskenkorva ja Kangas. Ei kaveri kyllä ole kovin paljoa voinut tätä tilannetta harjoitella, sen verran statisteina siellä katseltiin. Jäljelle jäänyt normi yv ei tuottanut maalia. Kauheasti täyttymys ei vielä LeKin peliä auttanut, sillä vahvasti kotijoukkueen tahdissa mentiin. Hiukan koitettiin kontaktilla häiritä punapaitojen keskittymistä, mutta ainakaan vielä tästä ei kyllä aiheutunut mitään dramaattista. Ennen mainoskatkoa tarvittiin vaihtoaikaa ja sitä tarjoili Limma, joka harhautteli vastaantulijoita sen aikaa että muut pääsivät mukaan talkoisiin. Seuraava katko olikin sitten vierasrysän tuntumassa ja taas Limma asialla. Tästä seurasi pieni hässäkkä, jota Nikko ei jaksanut kauaa katsella, vaan heitti juttukaverinsa menemään kuin Steven Seagal konsanaan. Nelisen minuuttia erää jäljellä, kun kotijoukkueen boksi aukaistiin ja Ahlgren lähti istumaan kiinnipitämisestä. Kaverin ylivoima tarjoilikin heti loistavan syötön, josta syntyi maali. Ajassa 16.18 tilanne 2-0, maalintekijänä läpiajosta Kivinen. Syöttäjän nimeä ei kirjata pöytäkirjaan, mutta varmasti johonkin paperiin merkintä laitettiin. Tuo ylivoima ei kummempaa tuottanut, mutta yhden puolittaisen läpiajon Jukuri joutui selvittämään myöhemmin. Erä pelattiin loppuun ja tauolle päästiin tukevassa kahden maalin johdossa.
Toista erää mentiinkin sitten reilun kolme minuuttia ennen kuin LeKin maalia vartioiva Rautiainen puuttui torjunnan muodossa peliin, eli vieraat tulivat paljon paremmalla jalalla tähän erään. Jukuri kirjasi enemmän torjuntoja ensimmäisten minuuttien aikana kuin koko ensimmäisessä erässä yhteensä. Sitten oli Kivinen jo toistamiseen läpi, tällä kertaa vierasvahti oli tilanteen tasalla. Kun kello pysähtyi aikaan 27.51, se tapahtui LeKin läpiajon päätteeksi ja taululla luki 2-1. No niin, kyllähän tästä peli saadaan, kunhan aletaan pelaamaan omaa peliä. Tällä himmailulla tulee pitkä ilta. Erä jo yli puolenvälin ja aina vaan kaverin ehdoilla mennään. Sitten unohtuu vierailta oman maalin edustalle punapaita, jonka selässä lukee Huhtala, jolle kiekko toimitettiin kulmapainista Limman ja Nikon toimesta. Aika 34.39 ja tilanne vähän helpottaen 3-1. Mutta kyllä LeKi silti vielä ohjaksissa roikkui ja järjesti Jukurille tekemistä. Jos tuomareita joskus kritisoidaankin, niin nyt ei jokaisesta maalinedustilanteesta pantu porukkaa boksiin, vaan sallittiin mielestäni hienosti oman maalin ja maalivahdin puolustaminen. Se nimittäin kuuluu hokiin. Hetken vähän happea kerännyt ykkönen näytti vielä ennen erätaukoa miten tilanne luodaan, kun on silmät selässäkin. Nättinen jätti Kangas toimitti Moberg maalasi. Olihan taas hieno maali, jonka myötä tilanne 4-1 kellon näyttäessä 38.36. Näissä numeroissa mentiin makkarajonoon.
Kolmas erä ja kyllähän vieraiden aika nopeasti tarvii maali tehdä, jos meinaavat tästä enää edes puolittaista kiritunnelmaa saada aikaan. Pekka kuulutti yleisömäärän ja vielä ollaan niukasti alle tonnin, mutta silti 965, joka kyllä kestää vertailun tässä sarjassa vallan mainiosti. Hyvä Te! Takaisin peliin, jossa kotijoukkue touhasi taas omalla jalalla, eli varsin tukevasti oltiin meripäädyssä. Ja heti kun mainostin, niin Jukuri sai esittää kaksi aivan loistavaa torjuntaa. Sitten puhallettiin peli poikki, kun ilmeisesti ohiajavien pelaajien mailat kolistivat kotivahdin kuonokoppaa sen verran että pikku huili tarvittiin. Tuosta ei onneksi mitään sen kummempaa, jonka LeKi joutui toistuvasti toteamaan. Sen sijaan toisessa päässä sujahti, kun Nättisen 101-0 aloitusvoitosta Markkula pisti räpit soimaan, nekin tuo äijä on muuten itse tehnyt. Aikaan 46.10 tämä peli siis ratkesi lopullisesti, tilanteen ollessa 5-1, näiltä ei nimittäin löydy Sundinia, ei Forsbergia. Nähtäväksi jäi löytyikö LeKi ylivoimalla mitään ideaa, kun Tiihonen istahti korkeasta mailasta. Samassa ajassa tosin myös valkopaita aitioon, kympin käytöksestä. Ylivoimaa puolisen minuuttia jäljellä, kun hyvän pitkän poikkisyötön päätteeksi lauloi onetimer ja niinpä Jukuri kirjasi taas torjunnan. Tiihonen boksista heti läpiajoon, mutta nyt venytti vuorostaan Rautiainen. Mainoskatkolle mentiin Hermesmaalin edustalla käydyn painin merkeissä, jossa nuori Loponen näytti miten junttaheitolla otetaan kerralla selätys ilman tuomariääniä. Peli käyntiin ja taas kun kaverin hyökkäys katkaistiin jo niiden sinisellä, päästiin tekemään tuhoja. Markkula livautti kainalosta numeroiksi 6-1 ja kiekon tarjoili tietenkin Kapitän Nättinen. Aika tuolloin 50.41. Eikä tästä kauaa menty, kun LeKi joutui alivoimalle, väärä vaihto. Tuleehan tästä nyt taas ihan teurastus, mutta ei se haittaa. Heti rulla pyörimään ja vierasvahti helteeseen. Lisää löylyä saatiin kun 26 sekunnin ajan päästiin kahden miehen ylivoimalle. Tätä edelsi säälittävä psyykkausyritys, kun karvaaja kaatui ja liukuessaan kaatoi meidän molarin. Tästä ei kummempaa, mutta jatkotilanteesta sitten vieraille siis jäähy. Yv pyöritti hienosti, mutta lisäosumaa ei tähän pätkään tehty. Kauaa ei menty tasaviisikoin, kun järkikin tuntui karkaavan ja yksi valkopaita lähti päähän kohdistuneen taklauksen palkinnoksi suihkuun. Viimeistä kaksiminuuttista mentiin ja vähän naatiskeltiinkin, jonka johdosta LeKille kaksikin kaksykköstä. Mutta silloin kun se ei mene niin se ei mene ja viimeiselle minuutille lähdettiin muuttumattomissa numeroissa, jotka kantoivat summeriin saakka.
Vahva esitys, vaikka toisessa erässä jopa ehkä hiukan huilattiinkin. Jos on joka osa-alueella parempi, ei peliä kuulukaan hävitä. Jo ylihuomenna mennään taas, kun vieraita saadaan taas Tampereen seudulta, perinteisen KooVeen muodossa. Allekirjoittanut seurailee tuota peliä pikkujouluhuurujen keskeltä, mutta paremminhan täällä menee ilman mua, joten kättä yhteen ja maalilaulut huutaen, SE ON HERMES!!
12.12.2018/K