HERMES – KEUPA OTTELURAPORTTI

Melkoisessa kuntopuntarissa oleva Hermes kävi perjantaina ja lauantaina pääkaupunkikiertueella, josta saaliiksi mm. nollapeli ja neljä pistettä. Vierasreissu kahden pisteen ottelukeskiarvolla ei ole huono suoritus, olkoonkin että niitä pisteitä vielä tarvitaan roppakaupalla. No, peleistä niitä saa ja tänään vieraileva KeuPa HT antaisi varmasti kunnon vastuksen, joka tietysti lisää pisteiden makua myös katsomossa. Pientä vaihtelua jälleen rosterissa, kuuluu lätkään.

Ennen ottelun alkua kunnioitettiin edesmenneen Hermespelaajan Tuomo Valavaaran muistoa.

Kotivahtina Jukuri, jolla muuten tässä vaiheessa kautta eniten torjuntoja koko sarjassa. Ykkönen tänään Kestilä–Koblizek–Paulaharju, takamiehinä Pälve–Rantala.
Ensimmäiset neljä minuuttia haettiin vähän lämpöä pohkeisiin. Tästä alkoi peli pikkuhiljaa suuntautua jo vähän maalintekoyrityksiäkin kohti, eli niin sanotusti pidot alkoivat parantua. Ensimmäisen todella hyvän maalipaikan rakensi KeuPa, kun maalin takaa saatiin nanosekunniksi unohtuneelle lavalle kiekko maalin edustalla. Jukuri kuitenkin oli hereillä ja niinpä tästä ei oman pään aloitusta kummempaa. Vieraat hakivat illan sääntörajaa muutamaan otteeseen ja sitten löysivät sen. Hermes ylivoima lähti heti hyvin pyörimään ja ensimmäisen minuutin päätteeksi yritti Salo rystyllä yllättää vieraiden maalivahdin, mutta ei vielä. Seuraavasta aloituksesta sitten puolittainen läpiajo omiin. Toinen yv-minuutti kuivui kokoon ja pienen harhasyötön turvin meinasivat vieraat jo rakentaa kaksykkösestä tilanteen. Tämä laukaus tosin kolisi plekseissä. Parin Hermespaikan jälkeen otti Jukuri sitten illan ensimmäisen läpiajon kiinni, eli kyllä nyt alkoi tapahtua. Vajaa vitonen erää jäljellä, kun valkopaitainen ukko paineli kolmen kaistan hyökkäyksen päätteeksi meidän maaliin. Tästä mentiin mainoksille ja jatkettiin keskialueen puolelta. Sitten meidän ykkösen toimesta kohti maalia. Maltillisten veivien jälkeisen maalintekoyrityksen seurauksena joutui vastustajan pakki pelastamaan kiekon maaliviivalta turvaan, mutta ei niin kauas, etteikö siitä olisi tilanne jatkunut. Kestilän ja Paulaharjun jälkeen kiekko olikin yhtäkkiä Koblizekin lavassa ja tämän jälkeen käytännössä tyhjässä vierasrysässä. Ajassa 15.46 Hermesjohto 1-0. Olipa hieno maali. Vieraat vastasivat kuitenkin hetken päästä laidan kautta punnerretun tilanteen jälkimainingeissa ja tasoitusmaali kirjattiin ajassa 18.31. Ei näyttänyt tämän jälkeen olevan mitään hätää, kunnes ihan viime sekunneilla vielä rakennettiin kaverille aivan ilmainen paikka, josta Jukuri kirjasi muutaman torjunnan. Tauolle mentiin kuin mentiinkin tasalukemissa 1-1.

Toiseen erään tuli todella pirteä kotijoukkue ja ensimmäisten minuuttien aikana luotiin jo puolen tusinaa maalipaikkaa. Oman pään tiiviys vaan piti muistaa, sillä aivan yhtäkkiä meidän maaliedusta oli taas vieraiden hallussa ja puhelimeenhan siitä mentiin. Ei ilmeisesti ihan helpoin tapaus tai sitten videoita katseltiin änärityyliin Torontossa, sillä nälkä meinasi odotellessa jo tulla. Loppuviimein tuomari kuitenkin levitti kotiyleisön helpotukseksi kätensä ja peliä jatkettiin tasatilanteesta. Boksin ovia auottiin, kun Limma ja vierasvahti Ylönen olivat samaan aikaan samassa paikassa, varsin kaukana maalialueelta tosin. Toinen esti, toinen sukelsi, noooh olkoon nyt sitten niin. Tasavajaalla kuitenkin jatkettiin ja nähtiin joukkueilta vuoron perään sarja varsin mielenkiintoisia syöttöjä. Näiden seurauksena Hermes pääsi kolmeykköseen, jonka vierasvahti selvitti varsin rauhallisin elkein. Seuraavan paikan rakensi Keupa ja tuossa ei jätetty sitten Jukurille enää mitään mahdollisuuksia, joten ajassa 26.16 kirjattiin tilanteeksi 1-2. Heti seuraavassa vaihdossa Kestilä veivasi paikan jossa tasoitus oli vain senttien päässä. Tästä kuitenkin omiin, jossa kenties hiukan myös sukellusteemainen tilanne, mutta seurauksena vain Hermes alivoima, jonka alkajaisiksi Blomberg vuorostaan pelasti varman maalipaikan. Tämän jälkeen ei kummempaa onneksi annettu järjestellä ja oltiin tasaviisikoin liikkeellä. Mainosten jälkeen oltiin hetki aika sillassa, mutta sitten nähtiin Sammalmaalta todella hieno laukaus. Täytyy sanoa, ettei tuota maalia odottanut kukaan, mukaanlukien vierasvahti, joka varmasti vieläkin miettii mitä ihmettä tuossa oikein tapahtui. Sen verran hieno maali oli, että tuomaristo halusi katsoa sen uudestaan, kunnes malttoivat viedä kiekon keskelle. Syöttäjät tähän suoritukseen Blomberg ja Markkula. Aika 33.31, tilanne 2-2. Ja kohta soi taas, kun varsinaiset virtuoosit pääsivät rakentamaan paikan. Kiviseltä kiekko Limmalle, joka löysi viereltä kirmaavan Rantalan ja tuo rannarihan on tunnetusti myrkkyä maalivahdeille. 20 sekuntia edellisestä tilanne siis 3-2. Ja melkein saman tien oltiin alivoimalla, eli syke pysyi katsomossa mukavasti juuri siellä rajalla, jossa hengittäminen vielä jotenkuten onnistuu. Alivoima toimi onneksi normaalisti, eli ei hätää. Erän lopulla meinasi Sammalmaa tehdä jo toisen maalin tähän peliin ja vieraatkin pääsivät melkein paikoille, mutta summeri päästi meidät makkarajonoon.

Kolmannen erän alkuminuuteilla meinasi Rantala aiheuttaa isoja otsikoita, mutta kiekko kilahti tolppaan. Vierasvahti huomasi tämän maskin takaa tulleen kiekon vasta paluumatkalla. Meidän molari sen sijaan ei ollut unessa, sillä seuraavassa tilanteessa nähtiin loistotorjunta, kun taas maalin edessä sai touhuta hiukan liian vapaasti. Vajaa vitonen mentynä, kun päästiin ylivoimalle. Hetki mentiin ja sitten Kivinen punnersi maalille. Aivan ei kiekko jaksanut mahalleen asettuvan veskarin hidastamana maaliin asti, mutta eipä hätää, paikalla oli Sammalmaa ja ajassa 45.35 kellon alle vaihdettiin numerot 4-2. KeuPa lisäsi hiukan vauhtia ja jouduttiin alivoimalle, kun erää jäljellä 13 minuuttia. Minuutin jälkeen puntit tasoittuivat, kun vieraiden kultakypärä meni pienen mussutuksen saattelemana istunnolle. Noin taitavan kaverin pitäisi kyllä pärjätä omalla mailallakin, ei tarvi meidän ukoilta yrittää ottaa toista. Heti kun Hermes pääsi täysilukuiseksi, ottivat vieraat todella typerän jäähyn. Kun ei ensimmäistä laitaan tönäisyä vihelletty, tuupattiin reilummin ja ei tuossa ollut mitään epäselvää. Ajassa 49.13 alkoi siis 51 sekunnin mittainen kahden miehen yv, joka aloitettiin aikalisällä. Hyvä ajatus, sillä meillähän ei ollut se tilanne, että olisi pakko tehdä maali. Mutta mitään ylimääräistä saumaa ei kaverille saisi antaa, eli esimerkiksi alivoimamaali ei siis kuulunut juuri tällä hetkellä vaihtoehtoihin. Juuri kun viimeinenkin valkopaita oli tulossa jäälle, yllätti Salon viivaveto vierasvahdin taas vähän helpon näköisesti. Tämäkään kiekko ei tosin mennyt maaliin vaan tuli ylärimasta kentälle. Kauaa ei pelattu täysillä viisikoilla, kun vieraat olivat jälleen alivoimalla. Nyt alkoi ilmeisesti pipo kiristää, sillä vain kahdeksan minuuttia jäljellä ja jos tähän nyt Hermes painaisi viidennen, niin olisihan se sitten siinä. Ei painanut, mutta voi kerta kaikkiaan mitä tilanteita kolmikko Sammalmaa, Markkula, Virtanen meille järjestivät huokailtavaksi. Täysilukuisena KeuPa aloitti rynnäkön ja syytäkin oli, sillä aika kävi koko ajan. Paitsi tietysti katkoilla, joita onneksi ilmaantui sopivasti, ettei jouduttu pitkiin pyörityksiin. Kun oli 3.45 peliakaa, ottivat vieraat aikalisän. Tässä vaiheessa kuulutettiin myös kenttähenkilökunta paikalle, syynä rikkoutunut pleksi. Tuohan ei pelkästään häiritse peliä vaan on myös turvallisuusriski, joten kuntoonhan se täytyy laittaa. Meillehän tämä sopii, sillä kaverin momentum kenties hiukan jäätyisi. Eikä pelkästään se, sillä kun Hermes luisteli pikkuhiljaa porukalla ympyrää, istuivat melkein kaikki vastustajat penkillä mököttämässä. Me on voitettu tää peli, uskokaa pois. Peli jatkui sillä tavoin, että kaveri pisti aloitukseen kuusi pelaajaa, eli maalihan oli silloin tyhjänä. Ja melkein heti yritti Sammalmaa hattutemppua. Ei vielä, vaan pitkän jälkeen aloitettiin uudestaan omista. Ja pitkiä tulikin sitten urakalla, mutta sehän ei haittaa, varsinkaan kun yhden niistä tarjoilivat vieraat. Eli molari takaisin ja kaikki uusiksi. Kovan mylläkän päätteeksi iskettiin kiekko kotirysään ja ajassa 58.04 oltiin enää maalin johdossa. Nyt pitäisi saada tuo KeuPan pyöriminen kuriin, siihen malliin jatkui paine. Sitten aivan ihmeellinen ptikävihellys ja vielä loppusekunneiksi aivan karmea pyöritys, mutta Jukuri kestää ja ottelu päättyy lukemiin 4-3.

Huh. Huh. Otetaas happea. Kolme pistettä sarjakärjeltä kotikaukalossa, eipä sitä enempää voisi toivoa eikä vaatia. Kyllähän tällaiset ottelut ovat niin hienoja tapahtumia, että onnittelut jokaiselle 723 katsojalle, joille Meidän Hermes tänään tarjoili jälleen kerran kiekkoviihdettä parhaimmillaan. Ja ennenkuin pulssi tasaantuu pelataan taas, sillä perjantaina, siis ylihuomenna, vieraita saadaan iisalmesta. Ja jos tällaiseen vireeseen päästään siinä matsissa heti alusta, niin onhan siinä tilastoprintteri lujilla. Mutta se vasta perjantaina, nyt naatiskellaan ja kenties tehdään vähän lumitöitä.

31.1.2018/K

Ottelutilastot