HERMES – IPK OTTELURAPORTTI
Itsenäisyyspäivän aattoa päästiin viettämään juhlallisissa tunnelmissa.
Kokkolan Hermes oli saanut K-Rauta Dream Builder Areenalle vieraaksi Mestiksessä lähes paikallisvastustajaksi laskettavan IPK:n. Jokainen Itsenäisyyspäivähän on juhlan arvoinen, mutta kun 100-vuotta tulee täyteen, on se minkä hyvänsä asian suhteen erityistä, saati sitten kun puhutaan Itsenäisyydestä. Joukkueen osalta paljon muutoksia. Menetyksenä kirjataan tieto, että aina iso Hermessydän rinnassa pelannut Nico Lehto päätti peliuransa. Myös täältä kirjoituskoneen äärestä toivotetaan kuitenkin onnea ja menestystä kaukalon ulkopuoliseen jatkoon. Vastapainoksi puolestaan sairastupa on alkanut tyhjentyä ja pari erittäin mielenkiintoista uutta pelaajaakin asteli tänään kotipyhättömme turvakaukaloon. Heistä ei vielä tässä sen enempää, sillä tämän kynän lyijyä raapustetaan vasta kotikaukalossa annettujen näyttöjen perusteella. Penkin takana näyttöjä sen sijaan antavat uusi apuvalmentaja Miko Malkamäki sekä fysiikkavalmentaja Niko Kivinen. Hienoja Hermekseen palaavia pelimiehiä molemmat.
Juhlallisuudet avattiin Finlandian tahtiin, jonka aikana saatiin nauttia myös taitoluistelusta. Tämän jälkeen joukkueet jäälle, valot pois, Suomen lippu keskiympyrään ja Hannu Ilmolahden johdolla laulettiin Maamme. Myös Jere Rantalan sadas Mestisottelu huomioitiin ja sitten mentiin.
Hermesmaalissa lauantaina Joensuussa voiton torjunut Jukuri. Jos joskus on kotijoukkueella ollut tahmea alku, niin tänään otettiin sitten heti homma haltuun. Ensimmäinen pelikatko kolmen minuutin kohdalla ja käytännössä koko tämä aika oltiin meripäädyssä. Homma vain parani kun päästiin ylivoimalle. Tätä ei kylläkään varsinaisesti hyödynnetty, vaan puolen minuutin jälkeen oltiin tasavajaalla, jonka jälkeen vieraat saivat lyhyen ylivoimansa aikana pari laukausta aikaan, mutta ei sen kummempaa. Hiukan vieraatkin pääsivät peliin mukaan ja mainoksille mentiin sitten vuorostaan Hermes alivoiman merkeissä. Ei hädän päivää ja niinpä oltiin tasaviisikoin taas vauhdissa. Vähän pulssin kohotusta tarjoiltiin, kun pakin kaatumisen seurauksena Jukuri sai estää valkopaitaisen hyökkääjän nokituksen. Kauheasti ei pelikatkoja vietetty ja niinpä kello kävi jo erän viimeistä kakkosta. Vieraiden pitkän kiekon jälkeen saatiin aloitusvoitto josta rakennettiin avausmaali, viimeistelijänä Vartiainen. Tähän maaliin syöttäjiksi Sammalmaa ja aloitusvoitolla tilanteen rakentelun aloittanut Kupari. Vauhdikkaan erän päätteeksi lähdettiin energiatäydennystä hakemaan tilanteessa 1-0.
Jos ensimmäisessä erässä mentiin ilman katkoja, oli toisen alku kellomiehelle pelkkää start-stoppia. Ajassa 21.13 vierasvahti kiskaisi kiekon suoraan verkkoihin ja siitähän tulee penaltia. Ensimmäinen todella hyvä paikka ilmaantui kuin varkain kotipäätyyn, mutta tällä kertaa se viimeinen lapa ei kiekkoon osunut, onneksi. Tästä toiseen päähän ja vierasvahti nappasi tyhjästä yläkulmasta varman maalin pois. Se ylivoima kellotettiin kuin nopeutettuna ohi ja peli jatkui tasaviisikoin, mutta edelleen kotijoukkueen komennossa. Sen verran tämä Iisalmelaisia rassasi, että jäähyboksiin komennettiin seuraava mies kun kellossa luki 24.39. Hyvin jaksoi vielä vieraiden alivoima taistella selvittäen tilanteen. Mutta kyllähän tässä vauhdissa hyväjalkaista Hermestä vastaan alkaa jäähyily väkisinkin kasvattaa maitohappobakteeria pohkeisiin, eikä IPK meinannut päästä edes omalta alueelta ulos. Mainoksille mentiin Jukurin napatessa erän ensimmäisen torjuntansa, pieni osoitus siitä kuka tänään vei ja ketä. Vain hetki ja Hermekselle tarjottiin jo ottelun neljättä ylivoimaa. Ei maalia, mutta heti perään saatiin uusi sauma. Ja kyllä pyöri mylly kauniisti, vierasvahdin pitäessä joukkuettaan lähes yksin pystyssä. Sitten pieni virhe, joka paikattiin sen verran tarmokkaasti, ettei tuomarilla ollut muuta mahdollisuutta kuin määrätä myös kotijoukkueen peluri jäähylle. Tasavajaalla aukesi vieraille lahjaväylä josta purjehtia maalille, mutta laukaus oli luokaton ja myös osoitteeton. Tämän jälkeen oltiin nokikkain vierasvahdin kanssa, mutta ei vieläkään. Valkopaidat yrittivät rakentaa päästyään ylivoimalle, mutta eihän siitä tullut kuin sanomista. Vielä alivoimaisena nimittäin alkoi tilanne, jossa Tialan riiston jälkeen kiekko Mattilalle, jonka veivit olivat kyllä kuin zumban jatkokurssilta. Pieni siirto vielä Ahlgrenille ja kiekko verkkoon. Aika 38.37, tilanne 2-0, juuri kun viides Pelikarhu oli kömpinyt aitiosta takaisin peliin. Tämä olisi voinut jäädä pukukoppimaaliksi, mutta vieraat kavensivat ajassa 39.33 taukotilanteeksi 2-1.
Kolmanteen erään joukkueet tulivat varsin aikaisin jäälle, joten hetken joutuivat tuomarit katselemaan kellon juoksemista ennenkuin päästiin aloittamaan. Hiukan sekaisissa merkeissä mentiin, mutta peli oli kuitenkin ensimmäiset minuutit oikeassa päädyssä. Tilanne kuitenkin tasaantui ja Jukurikin sai vähän lämpöä. Vajaa kasi menty ja kiekko kilahti vierasmaalin poikkihirteen. Tämänkin tilanteen rakenteli Rasmus-Vartiainen-Sammalmaa kolmikko, joka kyllä tuntui ajattelevan pelistä samalla tavalla. Kun tämä vielä tapahtuu samassa pelissä mitä pelataan, on touhua hieno katsella. Sen verran pyöritettiin myös muiden toimesta, että sen ratkaisevan maalin tekoon saatiin ylivoimalla oiva mahdollisuus. Ensimmäinen tilanne syntyi muuten taas vieraille, mutta kotivahti pilasi fiilikset tylysti. Ylivoimalla saatiin muutama maukas laukaus, muttei maaleja. Tasaviisikoin kilahti rima jo toistamiseen, kyllä tällä tekopaikkojen määrällä pitäisi olla jo kaukana karussa. No edellä oltiin silti, niin potkussa kuin maaleissakin, sehän se on kuitenkin pääasia. Kolme minuuttia kahdeksantoista sekuntia aikaa, kun kotijoukkueelle vihellettiin jo ties monesko ylivoima. Ei onnistunut maalinteko, joten viimeiselle minuutille mentiin tasaviisikoin, yhden maalin johdossa. Vieraat ottivat aikalisän, nyt oli heidän kannaltaan sen viimeisen rynnäkön aika. 30 sekunnin kohdalla vierasmaali tyhjäksi, mutta kuudeskaan kenttäpelaaja ei tänään vaakaa kääntänyt.
Lähes täydellistä hallintaahan tämä oli, mutta joskus se maalinteko vaan tuntuu vaativan kohtuuttoman määrän työtä. Sitä kuitenkin tehtiin nöyrästi koko pelin ajan, siksipä vastustajakaan ei täältä mukaan muuta saanut kuin hikisiä alusvaatteita. Tärkeät pisteet ja osoitus siitä, ettei tässä sarjassa ole helppoja pelejä, eikä hidastempoisia. Hermes palkitsi kaikki 701 katsojaa viihdyttävällä jääkiekolla. Jälleen kerran kiitos myös molempien joukkueiden faniporukoille, on ilo kuunnella kun kannustetaan omia, rehdisti ja puhtaasti.
Hermes pelaa perjantaina KeuPaa vastaan vieraissa ja jo lauantaina 9.12 kotikaukalossa vastaan tulee Espoo United. Tuskin tuostakaan ottelusta tunnetta puuttuu, eli aivan loistava mahdollisuus jatkaa esimerkiksi pikkujoulun viettoa urheilun ja hyvän seuran parissa. Nyt kuitenkin kaikille oikein rauhaisaa Itsenäisyyspäivän juhlistamista ja Hyvää syntymäpäivää Meidän Satavuotiaalle Suomelle.
5.12.2017/K
