MURSKAVOITOLLA RATKAISU SEITSEMÄNTEEN OTTELUUN
Hermes – Jokipojat 9-3 (4-1 , 1-2 , 4-0)
PUOLIVÄLIERÄ, OTTELU NUMERO 6
Hyvää pääsiäistä. Mämmin syönti oli hyvä keskeyttää kiekkomatsin merkeissä. Oli nimittäin teoriassa mahdollista, että käsillä olisi kauden viimeinen peli. Kuten ennakkoon odotettiin ja sarjan mittaan todistettiin, ei Jokipojat osoittautunut kovin helpoksi kannoksi kaskessa. Tilanne oli sarjan kuudennessa pelissä se, että Hermes oli pakkovoiton edessä. Sitten pitäisi vielä voittaa se seitsemäs peli vieraissa, mutta ei mennä siihen vielä. Nyt nimittäin todellakin on sellainen tilanne päällä, että fokus täytyy saada vain ja ainoastaan seuraavaan vaihtoon. Jännittääkö, mua ainakin. Savun ja valoräiskeen keskeltä jäälle meidän Hermes. Musiikin säestyksellä, joka tosin tänään tuli ilmeisesti Volkkarin mankasta, sen verran diskanttivoittoinen saundi oli, kuin tehty keskipitkien uutisiin. No nyt oikeesti aletaan pelaamaan.
Godla maaliin ja nyt mennään äijät sitten siihen tahtiin, että tämä touhu jatkuu vielä. Vähän hermostunut alku, pitkällä lähdettiin. Sitten kaverille ensimmäinen paikka ja pakin jaloista ammuttu laukaus heilautti kotiverkkoa. Aika 00.48, tilanne 0-1. Tämän jälkeen kotijoukkue otti ainakin pelivälineen hallinnan itselleen. Vähän vaan tahtoi kestää se vauhtia kiihdyttävä syöttö. Juntheikin vitja alkoi ensimmäisenä käyttää meidän parasta asetta, eli vauhtia. Karvaus loi heti vastustajalle ongelmia, mutta ei vielä hätää. Alusta asti oli selvää, että keskialueen kaveri pelaa todella tiukasti, eikä tähän tänäänkään ainakaan alkuvaiheessa tullut uutta mullistavaa muutosta. Sitten räjähti. Lehdolta loistava avaus Rooballe laitaan. Tämä punnersi alueelle, katsoi jo hyvissä ajoin onko ketään mukana. Olihan siellä Nättinen, jolle vastuu kiekon verkkoon laittamisesta jäi. Eikä se mokaa, se on meidän Kapitän. Tilanne 1-1, kun digitaalin mukaan peliä oli käyty 07.45. Parin minuutin jälkeen mainoksille, hyvin maalista toipuneen vierailijan hienoisen paineen myötä. Hallissa muuten jälleen aika mukavasti porukkaa, eli tässä pitäisi saada karnevaalit pystyyn. Vielä vähän jännitettiin hissukseen, mutta kun Hermes painoi uimahallin päädyssä maalille oikein porukalla, saatiin hiukan ääntä mökkiin. Vielä ei kumpikaan pitkiä pätkiä peliä kuitenkaan hallinnut ja niinpä seuraavaksi oltiinkin jo sitten meidän alueella. Ottelun ensimmäinen rangaistus tuli, kun lapa tuli kasvoihin. Meille ylivoima, joka alkoi ajassa 13.13. Olikohan tuo enne kaverin epäonnen alkamisesta oikein tuplauksella. No, ainakin ensimmäinen aloitus vietiin ja siitä luotiin heti paikka, mutta tilanne tasoittui hiukan, kun 19 sekunnin ylivoiman jälkeen oltiin tasavajaalla. Näitä on tullut aivan liikaa, kerta kaikkiaan. Mutta sen sijaan siniviivasta yläpesään lämmättyjä kiekkoja ei koskaan ole liikaa. Tällä kertaa laukauksen lähetti Ikonen. Kello pysähtyi aikaan 13.53. Syöttäjät Lehto ja Juntheikki. Eikä mennyt kauaa, kun taas laulettiin. Seuraavasta hyökkäyksestä nimittäin verkkoa heilutti Kivilahti. Alustuksesta vastasivat Vittaniemi ja Koskinen. Kello 14.30, tilanne 3-1. Alkaa maistua, tätä lisää. Ja tuleehan sitä. Jokipoikien peli aivan sekaisin, jälleen meidän hyvän karvauksen johdosta. Kiekko maalin takana Westermarckille joka näki, että Huttu seisoo maalin edessä aivan yksin. No ei se tarvi muita kavereita kun kiekon, jonka sitten voi tällätä Edelmannin ohi. Tilanne 4-1, eikä vielä oltu menty kun ensimmäistä erää 16.11. Kaiken tämän aikana oli jossain vaiheessa taas saatu molemmat täysilukuisiksikin. Alkoihan yhtäkkiä tapahtua. Kun tasan minuutti erää jäljellä, oltiin alivoimalla. Tämä kuitenkin hoidettiin ja tauolle mentiin ehkä hiukan pirteissä tunnelmissa. Tässä vaiheessa on hyvä hiukan juhlia ja nauttia virvokkeita.
Toiseen erään lähdettiin havainnoimalla, että Jokipoikien maalivahti oli vaihtunut. Alivoimalla oltiin vielä ja valitettavasti kaveri teki jälleen kerran hienon ylivoimaosuman. Kulmasta syöttö ja keskelle täydellä vauhdilla liukuva mies pääsi merkkaamattomana tälläämään tilanteeksi 4-2. Aika kirjattiin 20.57. Varsin kotivoittoisissa merkeissä kuitenkin mentiin tästä eteenpäin ja ajassa 25.03 Kivilahti pääsi ampumaan rankkarin, kun kainalo oli komposiittia täynnä. Rankkarin ajaksi Jokipojat vaihtoi sitten molaria. Tämä taktiikka toimi, ei maalia ja kakkonen takaisin vahtimaan vierasrysää. Peli jatkui ja kaveri alkoi pyrkiä ihon alle. Nyt pää kylmänä ja jalat kuumana, niin voitto on meidän. No, paikoista tulee maaleja, vaikka säkällä. Ajassa 26.32 tilanne 4-3. Pikkuhiljaa pitäisi saada ensimmäinen maalinteolta haiskahtava laukaus kohti vierasrysää, on meinaan aika pitkä aika passailla puoli peliä. Vähän sentään ennen mainoksia saatiin sykettä taas takaisin ja pientä tönimistä myös vierasjoukkueen maalin edustalla. Mainosten jälkeen paine jatkui, kyllä Hermes tiedosti sen, että ihan turha tässä on luottaa yhden eroon. Joensuulaisten tasoitusmahdollisuuksia sen sijaan parannettiin hiukan rikkomalla ja avautui mahdollisuus alivoiman hoitamiseen. Rangaistus alkoi ajassa 28.54 ja päättyi tasan kaksi minuuttia myöhemmin. Tämän jälkeen oli vielä kaverilla kova paine, mutta Godla selvitti. Aika pahasti pyörii ja pomppii kiekko nyt tuossa meidän maalin edustalla. Keskiviivalla nähtiin raju törmäys, niinsanotusti alaraajat kohdaten ja tällä kertaa valitettavasti joutui valkopaitainen peluri ainakin hetkeksi jättämään kentän. Nämä on aina ikäviä, mutta tällä vauhdilla kun mennään niin joskus raiteet kohtaavat. Ja eiköhän ottelun lääkäri laita jäillä ja teipillä ukon kasaan, ei näitä pelejä ihan pienistä kesken jätetä. Tämä peli kuitenkin jatkui ja ohhoh, kohahduksia saatiin tällä kertaa oman pään neppailulla aikaan. Onneksi eivät maalia onnistuneet tekemään. Me sen sijaan onnistuttiin. Ikosen lerppukiekko lähti omasta kulmasta, ilmalento oli ajallisesti ainakin tämän kauden pisin. Kiekko kuitenkin vihdoin laskeutui Huoviselle hyökkäyssiniselle lapaan, rytminvaihto, vettä korvasta ja kaverista ohi. Kiekko vielä viime hetkellä mukana kirmaavalle Kuntsille, jonka veivit olivat vierasvahdille liikaa. Aika tasan 38, tilanne ei ihan tasan, vaan 5-3. Vielä ehjä erän loppu, sitten koppiin ja mustikkakeittoa naamariin, nimittäin parikymmentä mailia olis vielä jaksettava.
Kolmas erä. Heti ensimmäisellä minuutilla Westermarckille pomppukiekko naamaan. Vaihtopenkillä Jens vanhana plastiikkakirurgina onneksi paikalla ja Felix jo hetken päästä pelikunnossa. Ensimmäinen Hermestilanne ja jo tolpat kolisivat. Kotijoukkueen kovan paineen katkaisi vasta neljän minuutin kohdalla kentälle heitetty toinen kiekko. Ei näitä kiitos. Peli jatkui ja kyllä taas luotiin pari sellaista paikkaa, että tällä kylvämisellä kohta täytyy itää. Kovaa tuli tietysti vierailijakin päälle, mutta sama havainto kuin aiemminkin, heti kun annettiin vauhdilla painetta, ei niiden peli lähtenyt käyntiin. Yleisömääräksi kuulutettiin 1485 ja tämä herätti. Nyt tuli tukea, kättä hakattiin kaverin selkään ja niillä paperilärpyttimillä vihdottiin omia koipia kunnon SM-tyyliin. Tunnelmaa, loistavaa. Mainoskatko, 11 minuuttia vielä. Vieras haki kovaa taklausta, mutta onneksi Kivilahti näki tilanteen. Ja pääsihän Godlakin vetämään sateenkaaren, kun kaveri pisti lämärin juuri sopivaan kohtaan. Ei nuo mene pojjaat, ei ei. Mitäs nyt, Rooba ottaa vauhtia keskialueen yli. Ei näy kavereita, katse kohti maalia. Ranteella takakulmaan ja vierasvahti veteli maltillisempaa sateenkaarta, nimittäin räpylässä ei ollut kiekkoa. Tähänkin syöttömerkintä Lehdolle. Tilanne 6-3, kellonaika 51.07. Jokohan tämä riittää. No ihan sama, mutta syke ei saa nyt tippua, eli lisää vaan. Hetken päästä Jokipojat aikalisä ja maali tyhjäksi. Kuudella painettiin vajaa kaksi minuuttia, kun sitten mentiin taas keskelle. Ossin kuulutus kertoi tilanteeksi 7-3. Maalin tekijänä Juntheikki, jolle kiekon toimitti Franssila. Aika vasta 53.56, eli kyllähän tässä vielä keretään tekemään lisää maaleja. Seuraavan kerran laulettiin Se on Hermes kun kello näytti 56.10. Lehto-Ikonen pakkipari toimitti kiekon Huoviselle, joka hassutti niin yleisöä kuin vierasvahtiakin kirjaamalla numeroiksi 8-3. Eikä tämäkään riittänyt, sillä kun kello löi 57.28 alettiin vierasaitiossa jo pakkailla tavaroita. Tilanne nimittäin Appelgrenin toimesta jo 9-3. Avustajina Kivilahti ja Ikonen. Vähän oli tietysti kaverin suojaus jo alhaalla, niinpä maalilla riehunut kakkonen oli näissä tilanteissa vailla mahdollisuuksia. Pieni tönimiskisa saatiin vielä aikaiseksi ja tästä viimeisen kaksiminuuttisen ajaksi tasavajaalle. Enempää ei sentään tehty, eli lähdettiin kohti huomista seitsemättä peliä.
Lepoaika, se on nyt erittäin lyhyt. Matkakin on pitkä, eli eiköhän joukkue jo illan vilkkaan ajele johonkin välille yöksi. Toivottavasti huolto muistaa ottaa eväitä mukaan, ettei tule nälkä. Palauttelu, valmistautuminen, isoja asioita. Tänään kuitenkin ero oli niin selkeä, että olisinhan minä nyt totaalisen tollo, ellen uskoisi huomisen mahdollisuuksiin. Joensuu on kaukana, mutta Mestistähän voi katsella kotonakin tai siellä intternetissä. Toki jos haluaa nauttia ilman suurennuslasia, kenties hiukan maistella muutakin kuin pääsiäishanua, voi mennä Amarilloon. Siellä on iso telkkari ja kavereita. Ja kotipelithän jatkuvat sitten tällä menolla jo ensi viikon keskiviikkona, pitäkää se mielessä. Nyt naatiskelemaan maalikoostetta ja rauhoittumaan sillä kyllähän äijät järjesti kiekkofaneille tänään melkoisen pääsisäisriehan.
26.3.2016/ K