Uutiset

OTTELURAPORTTI

4.1.2016

HERMES-ROKI 2-3

VUODEN VIIMEINEN

No niin, taas on yksi joulu vietetty. Pieni hellunen porsas on luovuttanut kankkunsa, jotta kiekkofani on saanut ähkynsä. Ja juuri kun löhöily ja ahmiminen alkaa tympiä, onkin sopivasti aika jatkaa kiekkokautta. Toki televisio tarjoaa perinteisesti joulunaikaan alkavien nuorten kisojen myötä hiukan liikuntaa, mutta kuten vanha fraasi saarnaa, lätkä on parasta livenä. Vuoden viimeiseen koitokseen oli saapunut vanha pelikaveri Rovaniemeltä. Monen monituista kertaa on meidänkin kaukalossa ihasteltu nopeajalkaista vierailijaa, kuinkahan kävisi tänään. No, vaikka spekulointi on mukavaa niin loppuviimein homma selviää parhaiten pelaamalla, eli mennäänpäs asiaan.

Joukkue jäälle, kokoontuminen ja ylimääräiset penkille. Vahtivuorossa Kuusela, kentällä Kivilahti, Rekonen, Tikka, Lehto ja Ikonen. Heti aluksi ainakin lähti kannustus käyntiin ja niin teki pelikin. Kaverin pakilta aivan karmea moka. Syöttö oman alueen kulmasta sivuraudan kautta Jääskeläiselle ja eipä siinä muuta kuin kiekko ristikkoon, tilanteeksi 1-0. Kellossa vasta 01.42. Ensimmäinen kymppi mentiinkin sitten ilman merkintöjä, lähes täysin kotijoukkueen tahdissa. Pari satunnaista alueella käyntiä keltaiselta, muuten vyörytettiin kohti uimahallin päätyä siihen malliin, että maaliahan me odoteltiin. Ei toki odoteltu maalia joka saatiin, ajassa 10.13 tilanne nimittäin 1-1. Nyt vähän livahti. No, tästä jalat taas liikkeelle, peli alkoi vaan uudestaan ei sen kummempaa. Vierailija kuitenkin oli saanut ideasta kiinni ja pelin kuva tasaantui. About vitonen jäljellä ja Rajalalta loistopassi Franssilalle, mutta jostain sujahti vierasvahti eteen, taisi ennakoida, ei tuohon muuten voi keretä. Viimeisellä minuutilla sitten alivoimaa, siis kahden miehen alivoimaa. Mitäs ihmettä tämä nyt on? No, ei tarvinut kauaa kolmella mennä, aloitus, siitä maalille ja tilanne 1-2. Neljässä sekunnissa. Joskus kun niistä aloituksista puhutaan, niin tässä taas hyvä esimerkki aiheesta. Enempää ei sentään kaverille annettu, vaikka mylläkän saikin vielä aikaiseksi. Toisen alkuun jäi 1.17 alivoimaa. Sen verran tarvittiin herättelyä, että hoidin oman osuuteni hakemalla kupposen kahvia.

Kohti toista erää mentiin ja luonnollisesti nuorten leijonien ailahtelevia otteita spekuloitiin siinä missä jumalrintojenkin pelaamista. Spekuloinnin lopetti kuitenkin tuomarin pilli ja päästiin takaisin olennaiseen. Juuri kun näytti, että tästä alivoimasta selvittiin sai kaveri leppoisen kuvion päätteeksi nostaa viivassa lavan pystyyn ja niin vain tilanne 1-3. Oltiin muuten tasakentällisillä neljä sekuntia, eli taas juuri tuo täyttymyksen kriittinen hetki oli se vaarallisin. Tästä mentiin aloituksen jälkeen toiseen päähän ja nyt Rajala tarjoili Paavilaiselle. Mutta eipä muuta saatu selville, kuin että vierailijoiden molari ei ollut paljon kinkkua syönyt, sen verran taas pongahti paikasta toiseen. Tämän jälkeen pitikin keltapaitainen porukka paineen meidän päädyssä reilun minuutin, muuta ei sentään maalia tehneet. Sitten aivan kaamea punainen mylly. Paikkoja, tyhjää maalia, läpiajoa ja palkinnoksi vain tukko irtirevittyjä hiuksia kirjoituskoneen päällä, toivottavasti ovat edes omia ettei tule puheita. Voi kerta kaikkiaan mitä tilanteita, nyt maali jo ettei iske turhautumisen lainalaisuus. Sitten meidän ukko avopaikasta nurin ja saatiinhan mekin ylivoima. Koko kakkonen hyvää pyöritystä, mutta ei vain mene, ei niin mistään. Menikö pari vieraiden väärää vaihtoa läpi, ihan sama, seuraavan maalin on pakko tulla meille. Puoliväli ylitetty ja vauhtia ainakin on ellei muuta. Mainosten jälkeen jatkui punainen vyöry ja tulihan se palkinto. Kellossa 30.58 ja tilanne 2-3. Maalintekijänä Rekonen, avustajana Tikka. Näin. Nyt vaan sama tai pykälää isompi vaihde silmään, Meille kaksykkönen, poikkisyöttö Rajalalle, kiekko lipuu lipuu, mutta viivalta saivat pelastettua. Tästä kotipäätyyn ja taas takasin. Sumputus, hitaat lähdöt, mitä ne on, nyt pelataan. Ja homma jatkui meidän ylivoimalla, kun Ikonen haastoi vierasmaalin takana. Ehtiväinen pakki on kyllä tuo, ei voi muuta sanoa. Ylivoimalla sama tarina, mihin edellisessä jäätiin. Kiekko lähes koko ajan hyvinkin hallussa ja kuvio käynnissä, mutta ihan ykköspaikoille ei päästy. No niin, nelisen minuuttia vielä tasakentällisin aikaa. Kello tikitti ja viimeisellä kakkosella nähtiinkin sitten kaikenlaista, mutta kummankaan onneksi tai epäonneksi näistä ei maaleja syntynyt. Tauolle kuitenkin vain maalin perässä, eli jahka tästä samaa kyytiä jatkettaisiin niin eiköhän meille pisteitä olisi tarjolla. Toinen erä kuitenkin herätti pelin eloon, otettiin aloituksiakin eli tästä on hyvä lähteä eväshetkelle ennen loppurypistystä.

Ensimmäinen kakkonen mentiin kontrollissa, kumpikin halusi saada jalat liikkeelle. Ensimmäinen todellinen maalipaikka tuli punapaidoille, hyvän suoraviivaisen syöttelyn päätteeksi. Yleisömääräksi kuulutettiin 661, ihan hyvä lukema kun huomioidaan mitä kaikkea tekosyitä tälle iltaa olisi voinut keksiä. Sitten meille jäähy ryntäämisestä, oli kyllä lievä kun ei edes ääntä kuulunut. No, kakkonen tapettavaksi joka tapauksessa. Eipä kovin montaa tekopaikkaa vieraille tarjottu ja niin päästiin takaisin päivärytmiin. Punainen myllytys jatkui ja muutama huokailun saattelema kimmokekiekko lipui Rokimaalia hipoenkin, mutta ei vielä osannut kohdalleen. Kun paine yltyy joutuu monesti rikkomaan, niin nytkin ja tästä päästiin jälleen ylivoimalle. Ensimmäisen minuutin aikana pari hyvää paikkaa, mutta niin vain vieraat taistelivat aina jostain kiekon itselleen. Kun toinenkaan minuutti ei tuonut tulosta, mentiin tasaviisikoin, mutta Hermestahtiin. Kaverilla toki vaarallisen näköinen tilanne väliin, mutta onneksi poikkisyöttöön laukausta esittänyt keltapaita ei aivan ollut ajoituksen kanssa pointilla. Mainoskatko ja siitä kohti viimeistä vajaata seitsenminuuttista. Paitsi tietysti jos päästäisiin vain tasoihin, niin eihän tämä mihkään loppuis vielä. Rovaniemeläisten taktiikka oli selkeä, kiekko pois alueelta, riskejä vältellen. Näinhän sitä johtoasemaa voi suojata, mutta toki siinä tarjotaan vastustajalle enemmän mahiksia. Jaahah, sitten otti vierasvahti taktisen varusteaikalisän. Tämäkin kuuluu tietysti peliin ja luonnollisesti räpylähuolto tässä vaiheessa tehdään hitaasti ja hartaasti. Peli jatkui. Aloitusvoitto ja olihan Väkeväiseltä hyvä laukaus, tuota ei nähnyt kyllä molari lainkaan, mutta johonkin puseroon se jäi, liekö ylikoon ryijy. Sitten kaarikiekko kohti Kuuselaa, pakko katkaista. Kolme ja puoli minuuttia, eikä kynsistä enää tietoakaan. Viimeinen kakkonen, kaveri punnertaa maalile, Kuusela selvittää. Minuutti, saataisiinko vielä aloitus hyökkäyspäähän. Ei, mutta maali tyhjänä, mylläkkää, vetoja ja kaikkea, mutta niin vaan jäi luu käteen.

Nolla pistettä. Tänään ei kyllä palkittu taistelusta, yrityksestä eikä muustakaan. No, joskus se menee näin. Nyt kuitenkin pelattiin loppuun asti, siitä iso käsi täältä. Ei ollut surffailua, vaihtorytmitkin pysyivät kurissa, eikä tyhmiä jäähyjäkään otettu. Turhautumista ei siis saatu jäällä näkyviin, tästä on hyvä jatkaa. Hyvä mittarikin on odotettavissa, kun seuraava vierasmatka suuntautuu Kajaaniin. Kotiottelun merkeissä ollaan jäällä seuraavan kerran 8.1. eli ensi vuonna, kun vieraita saapuu Savonlinnasta. Ollanpas silloin lauteilla ja heitetään kunnolla löylyä.

Ennen sitä juhlistetaan kuitenkin Uutta Vuotta. Muistakaa kohtuus ja suojavälineet, mutta nauttikaa, olette te sen ansainneet.

30.12.2015/ K