HERMES – Jokipojat 1 – 4 (0-0, 0-2, 1-2)

 JOULUTODISTUS

Kohta se on käsillä, nimittäin joulutauko. Perinteinen juhla, joka päättää kauden ensimmäisen kolmanneksen. Ai miten niin kolmanneksen? No kuka sitä nyt kautta suunnitellessa jättää playoffit sivurooliin. No oli tulkinta mikä oli, niin tässä vaiheessa aletaan olla jo pelattu sen verran, että joukkueiden voimasuhteista on jo muodostunut jonkinlainen yleiskuva, eli sarjataulukko. Toisaalta, kun tänä vuonna on kyse erittäin tasaisesta sarjasta nimeltä Mestis, ei sitä katsellessa kannata sen kummemmin tuudittautua kuin stressaantuakaan. Meitähän tuossa taulukossa kiinnostaa ennen illan ottelua sijalle 8 kirjattu Hermes. Ihan parasta ei pisteiden valossa ole viime aikoina saatu irti, mutta tilanne ei siitä muutu vaikka kuinka itkee. Se millä ratkaisut tehdään on edessäpäin ja ensimmäinen ratkaisu onkin käsillä, kun vierailijaksi on saatu Jokipojat. Kaukana edellä pisteissä oleva joukkue on aina voittamisen arvoinen ja onhan Joensuulaisten kanssa saatu vähän tunnelmaakin kaukaloon. Eli katsotaanpas mitä tänään tapahtuu, ennen kuin mietitään sen enempää kuinka tähän on päädytty.

Tänään vahtivuorossa Kuusela. Hiukan säädetyillä ketjuilla lähdettiin ja ainahan siellä pari uuttakin ukkoa on listoilla, vaihtelu virkistää. Yksi mielenkiinnon kohde häirikkökentän keskellä pelaava Sundfors. Tuo on ollut semmoinen osa joukkuetta, että sopivalla sentterillä ovat tehneet kaverin illasta hiukan inhottavamman. Avauskiekko putosi jäähän käsistä josta ei normisti kiekot putoilleet, eli asialla Kimmo Vesa. Sitten mentiin. Tiivis tai muuten vain rauhallinen alku odotutti ensimmäistä laukausta puolitoista minuuttia. Eikä tämän jälkeenkään ihan heti päästy mihinkään ilotulitukseen. Pitkä kotipelitauko näkyi yleisön reaktioista, pienistäkin tönimisistä yritettiin huhuilla jäähyjä. Kahdeksan minuutin kohdalla sitten rike oli sellainen, josta rangaistus pitikin antaa ja meille illan ensimmäinen yv. Todellakin ensimmäinen erikoistilanne, joita tulisi tämän illan kuluessa kirjaantumaan niin, että taisi printteristä loppua paperi. Kylläpä heti sitten nähtiinkin hienoa ylivoimaa molempien viisikoiden toimesta. Kiekko oli koko ajan kotijoukkueen hallussa ja tilanteita luotiin, mutta ei maalia. No, kaikkea ei voi saada. Hiljalleen alkoi vauhti kiihtyä ja rupesi tulemaan kontaktiakin, tämän lisäksi luonnollisesti myös katsomo hiukan heräsi ja alettiin saada vähän ääntä mökkiin. Ja lisää elämää saatiin, kun Ikonen komennettiin jäähylle verraten viiveellä. No niin, tunnelmaa, tunnelmaa ja alivoimaa. Ohoh ja vielä herkistelystä kymppi päälle. No ei takaiskua alivoiman aikana ja tasaviisikoinkin jäi vielä kakkonen aikaa tehdä se pukukoppimaali. Paine siirtyikin heti takaisin uimahallin päätyyn ja tulihan sieltä yksi kohahduskin, eli melkein maali. Puoli minuuttia ennen taukoa Nättinen jään pinnassa, ei rangaistuksia. Arvatenkin hiukan herätti tunteita tuomiotta jättäminen, mutta videolta tämäkin varmasti selvitellään ja mätkyjä tulee jos aihetta on. Tauko. Oli muuten sääntötulkinnan käyttö Hermekseltä valovuoden kaveria edellä, kolme neljä hybridipitkää käytettiin hyväksi, näppärää.

Jos ensimmäisessä erässä odoteltiin laukauksia niin toisessa ei. Nyt mentiin täysiä ja veskaritkin otettiin peliin mukaan. No olihan Kuusela toki ekassa erässä hakenut sata rännikiekkoa, mutta tarviihan senkin liikkua ettei tuu vilu. Ja kun häirikkökentästä oli puhe niin heti ensimmäisellä vaihtokierroksella nähtiin vieraspäädyssä hienoa taistelua ja tietysti rehti pommi. Se on kuin Stuka konsanaan kun katsomo viheltää ja Kivinen syöksyy kohteeseen. Oi herranen aika, Kuusela reissussa, tyhjä maali, tolppa, huh huh, siinä oli jo vierasmaali lähellä ja täällä vaan luetaan vanhoja korkeajännityksiä uusilla kuvituksilla. Tästä heti toiseen päähän ja ai että mitä tilanteita. Tämä haiskahtaa avausmaalilta ja siltä, että pitäisi muistaa täälläkin hengittää välillä. Onneksi välillä tulee katkoja niin ei pää punota niin pahasti, koko ajan. Sitten otti vastustaja fiksun jäähyn, hyökkäysmaalin takana. Voi kun olisin koutsi niin näyttäisin että boksista suoraan bussille, käymättä suihkun kautta. Nyt oli ylivoimaan haettu maskimieskin mukaan, mutta eipä sitä päästy hyödyntämään kun ei saatu rulettia pystyyn. Toinen viisikko kehiin ja mitäs siellä nyt ihmetellään, syötötkin pomppii, ajoikohan ne jäätä erätauolla ollenkaan. Se siitä sitten ja viisikkoa vastaan taas. Mainoskatko ja kaikki istuu hiljaa vaikka radiosta tulee rantahittien klassikko Surfin USA. Vähän lanteita liikkeelle niin pysyy lämpimänä, ei tää oo niin vakavaa. Jaahah, yksi valkopaita kyllästyi ja lähti privaattiovesta meneen, heippa. Pelataas taas. Juntheikin hyvä rakentelu Franssilan kautta, mutta nyt ei päästy tekopaikalle. Kaveri tästä säkäpompulla vastaan ja tilanne 0-1. Tämän päälle vielä heti alivoimaa, joten nyt tarjottiin vierailijoille saumaa pieneen irtiottoon. Eka minuutti ei mitään, jatketaan samaan malliin. Tolppa, nyt ei kyllä nähnyt Kuusela yhtään, toinen tolppa vai oliko sivurauta, sitten ruuhkan takaa patjaa eteen ja niinpä oltiinkin pian täysilukuisia. Pitkän jälkeen kuitenkin aloitus omista, satanolla tappio, pakin veto ja nyt kilahti takarauta, tilanne 0-2. Toinen maali oli kyllä kuin isku palleaan, sen verran kaikki tekeminen meni sekaisin. Onneksi erätauko oli lähellä ja saahan sitä tietysti viimeiselläkin minuutilla vielä syttyä ja painaa kavennuksen. Ainoa jota saatiin aikaan olikin jäähy. 45 sekuntia tähän erään ja loput seuraavaan kiitos. Tauolle mentiin kahden maalin takamatkalla.

Kohti kolmatta. Mehän tankattiin energiatasoja, mutta huolehdittiin myös henkisesti joukkueen puolesta. Hyvä ote herpaantui ihan turhaan, eli nyt tarvittiin Upilta ja kumppaneilta jotain helppoja jippoja, joiden avulla ajatus palaisi ensimmäiseen 30 minuutin hyvään aikaan. Tai sitten vaihtoehtoisesti volumea lisää ja vaikut korvista, onhan tossa koutsaamisessa variaatioita. Kiekonheittokisakin pelattiin ja kun Nollis oli poikkeuksellisesti huilivuorossa, saatiin uusia voittajia. Peli käyntiin ja vajaa minuutti alivoimaa mentiin, kun tupsahti. Maskissa myös omia, pakilla paineeton, oikeastaan täysin häiriötön tilanne valita mitä tekee, päätti laukoa, tilanne 0-3. Vajaa kolme minuuttia pelattu kun meille tarjottiin oljenkortta ylivoiman muodossa. Tästä maali niin ei tule niin kiire. Kaverille toinenkin jäähy. Eli puolitoista minuuttia kahden miehen ylivoimaa. Se kuivui, sitten otettiin rangaistus ja yhtäkkiä oltiin hetki tasavajaalla. Siinä meni se momentum. Kaveri pelasi siis vajaan kakkosen ylivoimaa, jonka aikana ei saisi antaa maalia, neljä on näitä vastaan meinaan aika monta. Kymmenen sekuntia ennen jäähyn loppua löysi vastustaja itsensä jäähyboksista, eli kohta meille olisi tulossa vuorostaan ylivoimaa. Mailaviestiäkin pelattiin, kun jäähylle menijä halusi käydä vaihtoaitiossa, muttei saanut. Jätti sitten mailansa jäälle ja linjuri vei sen jäähyboksiin. Kiekkopelissä voi tapahtua ihan mitä vaan, tänne kannattaa tulla. Jos kehonkielestä jotain voi päätellä, ei punapaitaisessa joukkueessa aivan joka kypärän alla oltu omaan tekemiseen tyytyväisiä. Eikä siihen mitään syytä ollutkaan, tämäkin ylivoima nimittäin kuivui kasaan kuin hiivaton pullataikina. Ylivoiman päälle pitkä pyöritys omissa tai oikeastaan kulmaseisoskelu Zambonin huoneen ovella, jonka seurauksena kiekko katsomoon. Aivan, alivoimalla oltiin taas, eikä tämäniltaisen vastustajan tekeminen oikein vaikuttanut siltä, että olisi alivoimamaaleja luvassa. Taas aloituksesta suoraan kiekkoa viivaan, poikkisyöttö ja sivurautako siellä kolahti. Tämä herätti ja nyt taisteltiin kellosta pois jokainen sekunti. 7.53 aikaa tasaviisikoilla, jokohan alettaisiin kiriä. Ei, oltiin alivoimalla. Mitä täällä tapahtuu? Sitä laulua ei sitten kauaa kestänyt. Kaverin ylivoiman yksinkertaisen klassinen kuvio, poikkisyöttö viivassa ja laukaus. Ensin ilman tulosta, sitten tuloksella, tilanne 0-4. Tätä ei tarvinut kauaa ihmetellä, kun taas tuli rangaistus. Nyt meidän ylivoima. Kotijoukkueen aikalisällä lähdettiin. Maali tyhjäksi, tässä vaiheessa tarvitaan nimittäin nopea maali. Ensimmäisen 15 sekunnin rynnäkön aikana saatiin kourallinen laukauksia ja karmea paine, ei maalia. Sitten kaverilla purkupaikka, ei onneksi maalia, minuutti menty, Westermarckille loistopassi maalin takaa, siitä yläpeltiin ja keskelle. Ei, syliin meni sekin. Jokipoikien alivoima heittäytyi ja taisteli, mutta ottipa myös toisen kakkosenkin. Puoli minuuttia kuudella kolmea vastaan, joko nyt, ei. Vierailla neljä ukkoa, purkukiekko, sivurautoihin. Harhasyöttö omissa, kaveri lämmää poikkisyöttöön ykkösellä, ohi tyhjistä, ei maistu kaverillekaan. Kuusela lennosta takaisin maalille ottamaan pari koppia ja sitten taas aitioon, ilman katkoja. Viimeinen minuutti ja taas kaverilla paikka, ei mene tyhjiin, ei vaan mene. Tästä luonnollisesti kannustusta lehtereiltä. Toiseen päähän, kellossa aikaa vajaa 5 sekuntia ja niin vain nolla meni. Tämä luonnollisesti hiukan kismitti vierasvahtia, joka pelasi kyllä ainakin yhden joukkueensa pisteistä. Lopputulos 1-4.

Ei ihan mennyt niin sanotusti tuubiin. Puoli tuntia peli täysin hallinnassa, sitten kaverille maali ja heti toinen. Tämän jälkeen touhu oli hetken kuin olisi tuotu vanhempainiltaan strippari, vain toinen osapuoli oli tilanteen tasalla. Nyt on jokunen sulaminen tullut, vaikka joukkueella pitäisi olla tiedossa jopa muistissa, että pari takaiskua eivät tarkoita mitään. Niistä piittaamatta on tultu ohi ja viety pisteet jo nautiskelevan vastustajan kynsistä kauden mittaan niin monesti että minäkin muistan. Yksi peli enää ennen taukoa. Edellisen tauon jälkeen ollaan kontattu enemmän kuin ehkä suotavaa, eli nyt tiedetään kenties mitä ei tehdä. Toki nyt on vähän eriluonteinen paussi, kun on joulupöydät notkollaan. Minäpäs uskon, että tästä tulee hyvä tauko juurikin siksi, että saa syödä luvan kanssa pitkin yötä. Mikä logiikka tuon taustalla, saattaa toinen lukijoista miettiä. No, mitä tulee itselle mieleen, kun jouluyönä makaa tuskaisena sikiöasennossa sohvalla ja tuijottaa äsken aivan liikaa ruokaa päällään kantanutta tyhjää lautasta? Uusi alku, juuri niin. Se ajatus miten ottaa homman haltuun ja alkaa töihin. Me kaukalon ulkopuolella haahuilevat tyypit mennään lenkille, salille, salaattihyllyn ääreen ja niin edelleen. Kiekkoilija vetää satasen takaisin lasiin, joka pelissä, joka vaihdossa, joka treenissä. Sieltä se tulos tulee. Meillä kahden salaattipäivän jälkeen koittaa autoillen paluu pizzauunille, Hermeksellä kurinalaisuuden kautta pisteiden pariin. Tähän mä uskon ja siksi tulen katsomaan 30.12. kun Joulupukin naapurista saapuu vieraita jotka tuovat myöhästyneen joululahjan, kolme pistettä.

Ennen sitä, toivotan joukkueelle, taustaryhmälle, katsojille, kenttämestareille, toimitsijoille ja tuomareille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua.

16.12.2015/ K