Uutiset

HERMES – Peliitat 3 – 2 (1-1, 1-0, 1-1)

PUTKI JATKUU

Hakkapeliitat ovat 1600-luvun ratsumiehiä tai vähän tuoreemmassa muistijäljessä auton alla talvisaikaan pyöriviä kuminpalasia. Peliitat taas ovat Heinolasta ja olleet osana Suomalaista jääkiekkohistoriaa jo vuodesta 1969. Nämä Peliitat majailevat sarjataulukossa sijalla 6 ja saapuivat keskiviikkoiltana Kokkolaan jatkamaan Hermeksen voittoputkea hienon Joensuusta haetun revanssin päälle. Kun vielä oli luvassa uusia pelaajiakin kotijoukkueen riveissä, oli mielenkiintoa hallille saapumiseen yllinkyllin. Toisaalta, tappioputki, ajatukset hyytävä pakkasviima tai edes Emmerdalen juhlajakson uusinta eivät kiekkofania pidä hallilta pois, eli ei nyt ylidramatisoida tulokkaiden roolia. Ettei vaan rupea pojat jännittämään liikaa.

Oman katsomukseni mukaan käsillä on nyt yksi kauden tärkeistä vaiheista, eli joulutauon valmistelu. Se ei ala heti kauden alusta, vaan pikemminkin maaottelutauon jälkeen. Tauko punnitsee aina joukkueiden tekemistä ja monesti tauon aikaiset tekemiset vaikuttavat seuraavaan taukoon pelattavassa syklissä varsin paljon, jopa enemmän kuin ennen taukoa tehdyt asiat. Tämän käsillä olevan ajanjakson osalta ei ihan puhtaita papereita ole kotijoukkueelle kirjoitettu, mutta onneksi pelejä on vielä. Jos joulukalenterista ropsahtelee pisteitä tasaista tahtia enemmän, on kevätkaudella kenties hiukan enemmän variaatioita. Eli voidaan vaikka rakentaa vähän playoff-kuntopiikkiä, koska pistemenetykset eivät haittaa. Sen sijaan jos pisteitä ei jouluksi tule riittoisasti, ollaan kirivaihde päällä koko kevät ja se luo omat haasteensa. Tietysti voi ajatella, että kun joudutaan taistelemaan koko ajan, ollaan sitten pleijareissa aivan maagisessa iskussa. No, onhan noita sattunut, mutta kun tähän lajiin niin tiukasti kuuluvia tilastoja tutkailee, niin ei ainakaan kenelläkään valmentajalla ole varmasti tuollaista pokeria kokeilla. Tässä vaiheessa varmaan tuntuu, että tarinankertoja saa palkkionsa merkkimäärän tai sivuilta kesken lauseen poistuvien lukijoiden lukumäärän perusteella. No ei saa, mutta se on toki myönnettävä, että edellisestä lääkärintarkastuksesta on jo aikaa. Eli mennäänpäs nyt sitten valoshown, musiikin ja Loyalsien tahdittaman kannustuksen kautta jään pinnalle ja aletaan pelaamaan.

Maalilla tänään Godla. Luukulla ja mikrofonin ääressä Kuusela, molemmissa tosin eri mies. Avauskentällinen: Lehto, Ikonen, Westermarck, Rekonen ja Kiviranta. Eikä ensimmäistä maalia keretty odotella kauaa. Yhden kentän kerkesi kotijoukkue vaihtaa, kello käydä 01.33, kun jo oltiin 1-0 johdossa. Kaverin pakilta pikku hassi ja siitä kiekko Rajalan ja Franssilan kautta Kivilahdelle, jolla ei ole tapana tyhjistä vetää ohi. Sillä tavalla, nyt ainakin oltiin alusta asti mukana. Ja kyllä nyt oltiin myös pelipäällä, eka vitonen pelattiin nimittäin uimahallin päädyssä, eikä meininki juurikaan tämän jälkeen helpottanut, sen verran kotijoukkue peliä vei. Sitten tietenkin jäähy. Toivottavasti kaveri ei tästä mitään intoa saa päälle. Heh, eipä saanut, 11 sekuntia ja oltiin tasavajaalla. Nämä on niitä ei niin tärkeitä jäähyjä, mutta käy meille. Tänä aikana ei juuri mitään muita huomioita, kuin että aika kelpo pelimies kehittymässä tuosta vielä ristikko päässä pelaavasta Robin Salosta, pankaapa nimi mieleen. Mainosten jälkeen ei painopistemuutoksia, eli kyllähän tässä nyt haettiin toista maalia. Tähän Peliittojen puolesta tarjottiinkin jäähyn muodossa mahdollisuutta. Ylivoima toimi siinä mielessä hyvin, että kiekko oli koko ajan meillä. Ensimmäinen poppoo loi muutaman paikankin hyvällä pyörityksellä, mutta maalien muodossa ei taputettu. Mutta kyllä oli kaveri tahmealla jalalla, Juntheikkikin yllättyi kun takakarvaajana luisteli ukon kiinni ja ihan vaan otti kiekon lavasta. Sitten oltiinkin taas ylivoimalla ja heti meinasi pienestä kulmasta livahtaa veto verkkoon. Tämän jälkeen Ikosen jäätävät veivit viivassa ja ripuli maalille, joka meinasi upota. Porukat tasan ja sitten vähän sellainen huoltajan pyöröteroitusjäähy, mutta okei, kaatuihan se kaveri nojatessa, eli alivoimaa. Jaahas, kiekko maskin takaa maalissa, aika 17.28. Godla näytti korkeaa, Nättinen näytti korkeaa, tuomari taas oli varma asiastaan, eikä katsonut edes videoita, peli tasan 1-1. Sitten kaverille alivoima heti aloituksesta, paikkoko, no ei ehkä mutta kategoriassa helppo. Tähän maali niin kyllä maistuu. Purkukiekko Godlalle ja kaksi ukkoa päälle, mitähän tapahtuu. No meidän veskari kisuttaa vähän ja syöttää pakille, ei mitään hätää. Johonkin hukkui sitten se yv sitä myöten ensimmäinen erä.

Täällä kun taulujen maalailu rajoittuu tikkuveneen piirtelyyn niin tarvii maalailla kauhukuvia. Toinen erä käynnistymässä ja kaveri vähän mukamas otti tasoitusmaalilla pelistä kiinni. Tasataanpas hengitystä ja annetaan punaisen hoitaa hommat. No pääsi vastustaja viivasta heti pommittamaan, mutta tästä ei muuta kuin iloisia ilmeitä katsomossa torjunnasta kimmonneen kiekon koppaajalle. Taas hyvä osoitus valveutuneesta yleisöstä, pidetään katse kentällä ei sylisomessa. Sitten osui Kivinen ja Loyals laski kaverille sekunteja. No, nousihan se valkoinenkin sitten jäästä ihan omin avuin kun sai happea taas sisäänkin päin. Vähän kävivät joukkuekaverit vielä seuraavallakin katkolla kyselemässä notta saako noin tehdä, mutta puhdas kova töötti on sallittua ja tämän tuomaristokin viesti varsin selvästi, eli vatsalihakset kuntoon jos meinaa ahistaa. Kovan paineen alla joutui vierailija pelaamaan pitkäsarjaa ja tuntui molarillakin pomppivan. Sai se sentään meidän ukkoa päästä kiinni. Toverillista toimintaa tosin, kun oltiin sen tontilla eli ei siitä sen kummempaa. Mainoksilla klassikkomusaa, Godla kävi sanomassa Jensille että päästäkää ampuun tulee kylmä ja sitten taas mentiin. Ja tehtiin muuten maali. Kellossa jäljellä 09.32 kun 2-1 maalin viimeisteli Paavilainen. Rakentelussa kunnostautuivat Rekonen ja Kiviranta. Vastustaja paini nyt siinä tilanteessa ettei edes pompi. Toki jos syöttää kunnolla ei tarvi luottaa että pomppii kohilleen. Saivathan nekin nyt toki joitain satunnaisia paikkoja, mutta ei muuta. Kuutta vaille jouduttiin sitten alivoimalle, jonka ensimmäisen minuutin vaarallisimmasta tilanteesta vastasi Nättinen. Vähän pitemmillä jaloilla olis ollu ihan läpi, nyt kaveri pääsi vähän koukkimaan. Kun ei toisellakaan minuutilla saaneet kuin yhden vedon ja yhden takarumpuhutin aikaiseksi, puntit tasan. Hetkeksi. Sitten rymähti ja nousi jälleen käsi. Nyt aukesi Koskiselle myös suihkun ovi ja taululle raaputettiin 5 minuuttia alivoimaa, josta kolme pelattaisiin tässä erässä. Nyt tuli sitten vetojakin, mutta ei tuommoisilla kyllä saada Denisille edes kiirettä aikaiseksi. Kun meidän alivoima on vielä varsin mallikasta, pelattiin toisen erän osuus ilman ongelmia pois. Meillä jopa kaksykkönenkin loppuun.

Erän alkuun jäi 1.52 vajaata. Yli minuutti ennen ensimmäistä vetoa kohti meidän maalia. Ihan av:n loppuun pieni paine mutta niin vain selvitettiin vitonen. Mahtavaa, nyt katse kohti horisonttia ja ettepäin. Pikku hasardiavaus ei kohahdusta kummempaa aiheuttanut, mutta näitä ei nyt sitten viljellä enempää. Alivoimalla sen sijaan jatkettiin kun erää oli menty 3.43. Tästä tuomiosta sitten pyysi Upikin jo tuomaristolta meriselityksen. Ainahan jotain tilanteita ylivoimalla näissä peleissä tulee, mutta jotenkin kaverilta puuttui se viimeinen rutistus. Paitsi että jälleen juuri kun oltiin tasaviisikoissa, lipui kiekko maaliin. Peli jälleen tasan ja ratkaisuun aikaa 14.07. Vaan eipä sitä tarvittu kuin 16 sekuntia, kun vierasvahti ja valkoisten paketti hiukan hortoili. Niinpä tyhjään pussiin osui tällä kertaa Rekonen. Mukana talkoissa Westermarck. Sitten tarjoili Kivilahti Rajalalle jo niitin paikkaa, mutta ei vielä. Tässä vaiheessa Peliitat piristyivät ja jouduttiin painimaan omissa tovi, mutta mainoskatko tuli sopivaan saumaan. Tähän katkesi vieraiden momentum ja kun ottivat vielä jäähyn, niin eipä siinä sitten muuta kuin ylivoimalla karkuun. Niin vain taas meinasi puolivaloilla hiihtely kostautua, mutta onneksi pakki meni syötön eteen lappeelleen juuri oikea-aikaisesti. Ylivoima kuitenkin kuivui kuin pajupilli uunissa. Kaverin maalivahti reippaili parit kirikiekot omille ja piti paineen Hermespäädyssä jäähyn jälkeenkin. Reilu vitonen matkaa kun vastustaja luisui oman maalivahdin kanssa päin maalia ja otti vähän kipeää. Onneksi ei pikku haavaa pahempaa, näissä on aina se luistin kaulaan skenaario mahdollista ja sitten onkin jo eri kiire. Kellolla matkaa 02.08 Peliitat aikalisä ja maali tyhjäksi. Ensimmäinen purku pitkäksi, pieni huumorihetki vaihtosäännön kanssa ja takaisin omaan päätyyn. Viimeinen minuutti käyntiin ja purku onnistuu. Kaveri alueelle, poikkisyöttö, rannari ja siellähän se on räpylässä taas. Aloitetaas nyt viimeisen kerran ja hoidellaan tämä loppuun. Ei nyt ihan noin mennyt, mutta päästiin sentään yrittämään tyhjiinkin ennen loppusummeria.

Maalin peli, kuten hyvä kiekkopeli monesti on. Kolme pistettä ja ihan kelpo suorituksella. Kaveri helpotti hiukan flegmaattisella alulla urakkaa, mutta teki tästä vielä pelin loppua kohti. Yleisöä reilu 700. Jo tulevana lauantaina pannaan kyllä paremmaksi, kun vieraaksi saapuu Kiekko-Vantaa.

25.11.2015/ K