Uutiset

TUPLAMESTARI KYLÄSSÄ

HERMES – LeKi 2 – 1 (0-0, 1-0, 1-1)

Keskiviikon ratoksi pelattiin jääkiekkoa kun Kokkolan halliin oli saapunut vieraita Lempäälästä. Sehän on ihan siinä kiekkokaupunki Tampereen kupeilla ja olihan kaverilla nimimieskin mukana, ihan aikuisten ja nuorten pyttykerhoja myöten eli Pasi Puistola. Respect. Lisämausteena pelissä isä-poika vastakkainasettelu, tosin muodossa joka on kenties harvinaisempi kuin nuo normaalit kentällä kohtaamiset. Eli meidän huoltojoukkojen ykköskuski Nissen keitoksiin yritti vastata vastustajan aitiossa nuorempi Fagerholm.

Kotijoukkueen vahtivuorossa Godla. Heti alkuun meinasi tulla loistava tilanne, kun kaveri hiukan harhaili mutta tilanne tasoitettiin sokkojätöllä joten tilanne kuivui. Kaksi minuuttia meni ennekuin kiekko tuli meidän maalille asti, mutta ei toki maaliin, eli nyt kotijoukkue aloitti terävästi. Yhtäkkiä kaveri avasi Kivilahdelle paikan, mutta vierasvahti kesti. Hyvin pitkälti kotijoukkueen tahtiin mentiin ensimmäinen kuusiminuuttinen ja tähän reagoi valkopaitojen penkintaus, aikalisä. Hyvä merkki meidän pirteydestä tämäkin. Pientä piristystä saivatkin aikaan ja jouduttiin hiukan intoa rajoittamaan vääryydellä, alivoima. Teemana oli blokkaaminen, eikä tainnut alivoiman aikana yhtään vetoa tulla Godlalle asti. Täyttymisen jälkeen sitten pientä pöhinää ja yksi huomio johon aiemminkin ollaan törmätty, niin maskista tulee joka pelissä yllättäviä vetoja. Siinähän ei mitään ihmeellistä ole, mutta ei sinne veskarin eteen omien tarvitsisi mennä seisoskelemaan, ellei niitä vastustajia ole aikomustakaan liikuttaa veke. Pieni kohahdus saatiin hyökkäyssinisellä puolittaisen pakkizalkkovin johdosta, mutta onneksi kiekko jäi vastustajalla pahasti jalkoihin eikä mitään karkumatkaa syntynyt. Sen verran LeKi kuitenkin piristyi, että Godlakin joutui jo reagoimaan varsin terhakkaasti ja meidän valmennus tasoitti aikalisät, että saatiin taas paketti kasaan. Nyt pitäisi saada vauhtia koneeseen, sillä kapeahkolla porukalla oleva vastus tarvii väsyttää. Viimeisellä kakkosella yritti Bazevics kaksykkösessä katseharhautusta ja laukausta, mutta vierasvahti ei mennyt tähän jekkuun. Tauon paikka, ehkä hiukan verkkaisen, maalittoman, mutta todella nopeaan tahtiin pelatun erän jälkeen.

Ensimmäinen tilanne, Ikonen viivassa, kaverin mailan kautta kiekko verkon yli kohti takaparvea, viheltää! Onneksi valveutunut yleisö seurasi peliä ja niinpä vain takaseinä läsähti. Ensimmäinen vitonen mentiin oikeastaan vieraiden otteessa, ei nyt mitään tavattomia paikkoja, mutta kiekkokontrolli oli hyvää. Ensimmäisen pidemmän pyörityksen meripäätyyn aikaansai jälleen kerran meidän työkenttä. Reilu kasi pelattu kun Huovinen kyllästyi katselemaan ja paineli alueelle, jättö ja veto, mutta mahaan jäi. Piristystä kaivattiinkin, ei kakkoserääkään ihan kurvailemalla saa kuluttaa. Erän puolivälissä kaivettiin Ikonen jäistä pienen tauon merkeissä, ei onneksi mitään vakavempaa, uutta ilmaa keuhkoihin ja jäälle. Tuossa vaiheessa tuli pyöritettyä omaakin päätä ja hallissahan näytti olevan taas varsin reilusti porukkaa, hienoa. Sitten yltyi meidän ykkönen pyörittämään ja tulihan sieltä tulosta. Pelaamatta 06.23 kun Kivilahti viimeisteli Rantalan ja Hutun aloitteen. Olihan rallia, kertakaikkiaan. Aloituksen jälkeen kaverille kauhea pyöritys ja puhelimeenhan siitä mentiin, vaikka tuon näki kyllä kaukaakin turhaksi. Mutta parempihan se on katsoa kuin katua. Kun pelaamatta enää viisi minuuttia, joutui Jykke huoltamaan linjuriakin. Sukkateippiä kehiin ja taas mentiin. Loistavan tilanteen luvun johdosta kaverin kova syöttö katkaistiin ja Huovinen pelattiin puolittain karkuun. Pääsipä kiertämään hyvän spurtin päätteeksi maalillekin, mutta syliin meni kiekko. Viimeiselle minuutille sitten alivoimaa joka kestettiin. Maalin johdossa tauolle. Joukkueet koppiin me ruokajonoon.

Kolmannen alkuun jäljellä 51 sekuntia alivoimaa. Ei mitään hätää. Kolmen ja puolen minuutin hiljaiselon jälkeen katsomo havahtui, että täällähän on peli. Maalintekijä takatolpalta Arkimo. Tilanne 2-0, tilastoihin myös Paavilainen ja Jääskeläinen. Alkoikohan vastukselta hiukan jalat hiipua vai tiivistyikö meidän paketti, nimittäin alkoi uhittelut vähentyä siihen malliin, että piti puolesta kentästä laukoa kun ei parempia paikkoja saanut. Kolmanteen maaliin valmisteltiin todella maukasta syöttökuviota, jonka viimeinen oivallus oli sen verran ovela, että jäi se maali sitten tekemättä. Mutta rumba jatkui kun valkopaitojen lavat eivät osuneet enää kiekkoihin kuten aiemmin, eikä takareisi enää jaksanut joka potkulle nostaa pohjetta ylöspäin. No, eipä pitäis mennä kehumaan, kaveri yksin meidän maalilla ja siitä sitten kavennus. Aika 51.30. Maalinjälkeisessä kotijoukkueen paineessa hankittiin ylivoima. Pienen harhan jäljiltä meinasi vastustajalle aueta alivoimatasoitukseenkin paikka, mutta takakarvaus oli onneksi sen verta tuoreilla jaloilla paikalla, että haaveeksi jäi. Ylivoima kuitenkin ohi tuossa hujauksessa. Jostain syystä ylivoiman jälkeen oltiin hetki varsin odottavalla jalalla liikkeellä. Tähän reagoi Loyals ja alkoi hakata tahtia. Viimeiseen kakkoseen saataisiin taas säpinää. Maali tyhjäksi ja punainen puolustusasemiin. Viimeiselle minuutille mentiin ja lopetusuyritys valui pitkänä päätyyn. Kaverille pari tilannetta, sitten aloitus keskialueelle. Tämä taisi olla ohi.

Tiukka matsi taas, ei näihin väsy. Vaikka välillä vähän tahmasi, oltiin kuitenkin Godlan johdolla tarpeeksi hereillä ja niinpä jälleen täydet pisteet. Eikä tätä herkkua tarvi kauaa odotella, nimittäin lauantaina jo mennään taas. Silloin vieraita tulee Turuust ja peli alkaa jo 17.00. Tulkaahan nauttimaan.

 

 

 

21.10.2015/ K