HERMES – BeWe 8-3 (2-1, 3-1, 3-1)
PLAYOFFS
TUNTEETON VASTAANTULIJA
Kausi on siis edennyt toiselle pudotuspelikierrokselle ja vastustajaksi tuli kuin tulikin BeWe Tuuski. Kaukaa saapunut vierailija oli ennakkoon hiukan erilainen vastustaja kuin edellinen, mutta yksi asia silti yhdisi, nekin piti voittaa. Ilman Kapteeni Anttilaa jäälle luistellut kotijoukkue kohtasi melkein 900 päisen katsojajoukon ja palkitsi heistä jokaisen.
Kuusela jatkoi maalissa ja sitten mentiin. Ja heti alusta oli taas jalkaterä edellä. Peli painettiin valkoisten päätyyn ja nyt ne ei saaneet aikaan edes kunnon vaihtokiekkoja kohti Kuuselaa. No, eipä hajoa meidän veskarin nivuset. Kaverilla sen sijaan jäähyvisiitti alkumetreillä ja kuinka ollakaan, Arkimohan se oli tekopaikalla. Rajala punnersi kiekon maalille ja sen verran mehukkaan paluukiekon vierasvahti tarjoili, että verkko heilui. Rakentelussa mukana myös kokoonpanoon palannut Kivilahti. Eikä kauhean kauaa pelattu, kun taas heilahti. Tällä kertaa Korhonen käytti ovelasti maalin edessä sopivasti sijoittunutta vastustajan ruhoa hyödyksi ja tilanne jo 2-0, kellossa tasan 6. Nyt Rajala sai syötökaveriksi Tauriaisen. Tässä vaiheessa peliä kaverilla ei ollut mitään otetta, ei edes hentoista. Sitten kotijoukkue otti tai sai, ihan miten noita nyt taas voi tulkita, pari jäähyä, jotka hiukan sekoittivat tunnelmaa. Sikäli mielenkiintoista, että vastustaja ei ylivoimilla saanut mitään aikaan, mutta niiden jälkeen ehkä hiukan oli vaikea saada rytmistä kiinni. Niinpä sitten omanpään aloituksen jälkimainingeissa kaveri pääsi vapaalta paikalta kaventamaan. Kellossa 17.21 ja kaverilla ellei nyt otetta, niin ainakin jo paikkalippu peliin.
Toinen erä oli edellisessä kotipelissä arvosanaltaan luokalle jäännin tasoa, miten tänään? Alun puolesta kymppi ei riitä. Sekunteja kerkesi kulua vain 52, kun jo kiekkoa kaivettiin verkosta, asialla taas Arkimo, apuna Kyllönen ja Hellsten. Ja kun siivotaan niin imuroidaan, 19 sekuntia myöhemmin tilanne jo 4-1, kun Laakson linko upposi. Tehoja myös Arkimolle ja Heiskaselle. Nyt ei Hermes löysännyt vaan peliä vietiin, vaikka kaveri saikin siirretyn rangaistuksen aikana ihan asiallisen ohjausmaalin tehtyä. Kavennus ei kuitenkaan juurikaan auttanut, sillä ajassa 35.11 kotijoukkueen ylivoima iski taas. Rantalan veto upposi alanurkkaan, Sirenin ja Kivisen esityöstä. Jos tuo osui johonkin matkalla niin ehkä ok, mutta muuten kyllä olisi ehkä voinut jo vaihtaa veskaria. Erän aikana ei kotijoukkueella ollut mitään hätää, eikä edes kunnon kiirettä. Hellstenkin söi rauhassa eväsleivän loppuun vaikka muut jo odottelivat aloituksessa, että joko mennään, mitäpä sitä hötkyilemään.
Kolmas erä oli etenkin lopun osalta jopa masentava, hiukan hävetti kaverin puolesta. No ajatelkaa nyt, ensin treenataan kesällä, treenataan talvella, pelataan pitkä sarja ja saadaan palkinnoksi paikka jatkopeleissä. Sitten ei ole minkäänlaista tunnetta, halua, paloa…mitään. Toki tasoero joukkueiden välillä oli aivan selvä, mutta jostain tarvii se sotanaamari kaivaa päälle kun kevään pelejä pelataan. Näin ei valkoisten leirissä käynyt. Niinpä onnettoman ylivoiman jälkeen oli vastassa Hermes ylivoima. Korhonen avusti Kivilahti viimeisteli. Kaikesta näki, että tuo naula puri lopullisesti. Enää ei edes ylivoimalla jaksettu muuta kuin hämmästellä ja järjestää tilanteeksi tasavajaa. Toki meidän alivoima oli tänäänkin aika rautainen ja Kuuselaa ei oikein päästy testaamaan. Tasavajaan muuttuessa meidän ylivoimaksi, ei tarvinut olla mikään ennustaja, että aika kovalla todennäköisyydellä saattoi odotella maalintekotilanteita. Arkimon hattutempun alustivat Korhonen ja Halava. Hyvin pientä tunnekuohua nähtiin vielä loppuminuuteilla ja täydessä hiljaisuudessa juhlittu kavennuskin, mutta pelailun maku oli aistittavissa näköelimillä varsin selvästi. Loyals piti välillä fiilistä yllä ja kaikki katsoivatkin pelin loppuun. Viimeisellä minuutilla näytti siltä, että Hermes pitää kiekkoa loppusummeriin asti. Veskarikin näytti, että tää riittää, mutta vielä lähdettiin yhteen hyökkäykseen. Tauriainen ja Rajala pelasivat aiemmin rankkarimahdollisuuden saaneen Kivilahden läpi, eikä tämä toista kertaa erehtynyt. Loppunumerot 8-3.
Uskomattoman vaisu vastustaja. Jotenkin sitä aina odottaa, että pelit kovenee kun kevät lämpenee, mutta ei se aina mene niin. Saattoihan tämä tietysti olla poikkeustapaus, mutta enpä usko tämänkään otteluparin venyvän miksikään hegemoniaksi, sen verran kovassa iskussa meidän ukot ovat. Tietysti pelit on pelattava ja kun jo seuraavana päivänä pelataan jossain kaukana, on palauttelu erittäin isossa roolissa. Mutta eiköhän uni maistu kun hölkän päälle vetää kattilallisen makaronilaatikkoa mieheen. Aamulla onkin aikainen lähtö kohti etelää ja jalat pitää saada bussista heti ulos, silloin meillä ei ole ensi viikolla muuta hommaa kuin hoitaa katkaisu alta pois. Mutta kuten sanottua, kiekossa kuten urheilussa yleensäkin, kaikenlaista voi tapahtua. Yksi asia on kuitenkin varmaa, tiistaina 17.3 Kokkolan jäähallissa pelataan näitä vastaan taas. Ottelu alkaa 18.30. Erinomainen tilaisuus väijyä itselle mieluisa katselupaikka finaalipeleihin niin osaa sitten heti singahtaa ovelta oikeisiin koordinaatteihin.
14.3.2015/ K
