HERMES – HCIK 9-2 (3-0, 2-0, 4-2)
SITÄ SAA MITÄ TILAA
Runkosarja lähenee loppuaan ja Hermes oli sellaisen tilanteen edessä, että kotietu playoffeihin voitaisiin varmistaa kotona sunnuntai-illan päätteeksi. Edellisenä päivänä oli käyty hakemassa varsin runsasmaalisesta ottelusta pari pistettä Luvialta. Ja kun viime turinassa tilasin sunnuntai-illalle maalijuhlat niin sellaiset sitten pistettiin kotikaukalossa pystyyn. Nyt vaan vastustaja oli jo ennakkotiedoissa sen verran heikko, että maalin peliksi tämä ei menisi.
Kuusela jälleen pelikunnossa, eli säikähdys oli aiheeton. Vieraiden ahdinko alkoi jo varhain, alivoiman muodossa. Varsin hyvin sarjan kärkiporukoitakin vastaan pyörivä kotijoukkueen yv oli tänä iltana tilanteessa, että jokaisesta mahdollisuudesta odotettiin maaleja. Ja eipä tuossa tarvittu minuuttiakaan, kun Arkimo aloitti hatun teon Kivilahden ja Korhosen esityöstä. Vaikka vastustaja olikin mitä oli, kyllä paikkoja tulee kun annetaan. Pieni epäkohta peliesityksistä paljastuu kun kurkistaa tuloksen taakse. Ensimmäisen erän torjunnat 13-12 meille, eli tehtiin toki tuhoja toisessa päässä, mutta annettiin jopa näille mahdollisuus. Alivoima ei kuitenkaan pettänyt, eikä Kuuselan räpylä vavissut ja niinpä 2-0 osuma kirjattiin ajassa 14.50, kun Rajala aloitti oman hatunteon. Avustajina Anttila ja Heiskanen. Erään saatiin vielä toinenkin kakkonen, kun Toskala istui jo toistamiseen. Liekö aitiossa sen verta hyvää kaakaota tarjolla kun harvinainen vieraskin innostui käymään useammin. Eipä kaveri kuitenkaan päässyt peliin mukaan ja kun tasavajaan jälkeen päästiin ylivoimalle, puhalsivat taas uudet tuulet. 3-0 Hautamäki, Rajalan ja Kivilahden tarjoilusta. Erätauko ja oikestaan nyt vaan odotettiin, että peli naulataan toisessa erässä valmiiksi.
Kohtalaisen pitkään kuitenkin junnattiin, eli kyllä se vastustajan tekemisen taso vain tarttuu. Eipä kuitenkaan ihan mahdottomiin pystynyt inkkarilaumakaan ja niinpä kellossa 27.26 kun Rajala iski tilanteeksi 4-0. Myös Anttila ja Heiskanen tässäkin osumassa mukana. Puolen erän jälkeen punoi Rajala hattunsa valmiiksi Kivisen syötöstä. Tämä riitti kaverin aloittaneelle veräjänvartijalle ja tykin eteen luisteli uusi mies. Tilannehan oli mahdoton, mutta jonkun sinne on mentävä. Ei kait näissäkään peleissä ole tarkoitus yhtä miestä nujertaa ihan täysin. Loppuerässä vielä selästä taklaamisesta peli hetkeksi seis, mutta oneksi ei vakavempaa. Meillä vain pari minuuttia yksi ukko vähemmän jäällä.
Kolmannen alkuminuuteilla alivoima ja kaveri suorastaan pakotettiin tekemään maali, sen verran makeasti kiekko tarjottiin pelattavaksi. Ennen kuin erä oli puolivälissä nähtiin vielä kaksi maalia Arkimolta. Ensin ylivoimalla Rajalan ja Anttilan syötöstä, josta olisi kyllä Rajalallle kirjata 1,4 pistettä, sen verran makean passin tarjoili. Ja kaverin pakeille ehkä hiukan lisää punttitreeniä. 7-1 syntyi Mildin ja Sippolan esityöstä. Pelin taso oli karmeaa, niinkuin sen tietysti kuuluu tällaisessa tilanteessa ollakin. Kyllähän kaverikin yritti, mutta pitkä viikonloppu ja moni muu seikka vaan tekivät tehtävänsä. Meidän alivoimakin sai vielä parannella prosentteja ja sitten kävi kaverin pakille sanotaanko nyt hupainen virhearvio ja Rantalan roikkukiekko lurahti länkisääristä. Tilanteessa paikalla Mild, joka ei kyllä juurikaan erehdy kun veskarin kanssa pääsee nokikkain. Merkintä myös Hellstenille. Surffailu antoi kaverille vielä yhden maalin, jota ei tosin vierasleirissä tietenkään isommin juhlittu. Pelihän oli täyttä murhaa. Tai olisi ehkä ollut, jos kaverin molari olisi saanut itsensä Rajalan hirmulämärin eteen, mutta onneksi vain mehupullo oli tilanteen tasalla ja lensi kaaressa, näyttävästi kerien. Tilanne ja loppuluvut 9-2, syöttöpiste Korhoselle.
Näin. Numerot ok tällaiseen peliin. Ne keneltä tehoja odotetaan saivat nyt kyllä esittää, että kun kulkee niin ropisee. Tästä on hyvä jatkaa kohti kahta viimeistä runkosarjaottelua. Näistä ensimmäinen pelataan ensi viikon lauantaina kotona. Vieraaksi saapuu legendaarinen KooVee. Nyt kun asetelmat jatkopeleihin ovat selvillä, voidaan vielä hioa peliä kuntoon sillä kaikkihan sen tietävät kuinka pleijarit on oma maailmansa. Ja sitä maailmaa me odotetaan jo vesi kielellä. Mutta ensin hoidetaan seuraava peli. Tehdäänpäs se yhdessä, niinkuin on tehty kiitettävän isolla porukalla koko kauden ajan. Lauantaina 17.00, Kokkolan jäähalli. Paikalla Hermes, me ja vastaantulijat.
Ai niin, kortit meinas unohtua. Viime pelissä viljeltiin koko pakka, mutta joutuupa niitä jakamaan tässäkin pelissä:
#21 4+2 tehot kun kyseessä ei ole näytösottelu, tavallaan. Ei tarvinne perustella enempää.
#20 Kolme osumaa on riittänyt ennenkin tällä palstalla, eikä tavoista voi ihan mahdottomasti poiketa.
#31 Pelin torjunnat 33-32, eli kyllähän tätä joukkuetta kannattelee maalinteon lisäksi myös vahva tukipilari maalinsuulla.
Ja kuten aina, Kapteeni Anttila täyttää oman tonttinsa ja rakentaa muille onnistumisia. Myös Heiskanen ilmaantui listoille ja kyllähän ykköskentän esiintymistä jatkopeleissä odotetaan varsin korkein tavoittein.
15.2.2015/ K
