HERMES – RED DUCKS 1-5 (0-1, 1-2, 0,2)
DIUDIUDIU
Lauantai-illan viihdykkeeksi oli saatu vieraita vaasasta. Moninpelivastustajan kanssa oli viimeistä edellinen kamppailu tarjolla, eli jo viides. Sarjan hännillä vaappuva ankkalauma on tarjonnut tiukkoja vastuksia, eikä tämäniltaiseen ollut helpotusta ainakaan noin sairaslistan muodossa. Eku ja Siren poissa. Kun vielä lainamiehetkin ovat haihtuneet, oli kokoonpano hiukan erilainen kuin vielä hetki sitten. Mutta ei sille mitään voi, injuryä pukkaa lätkässä välillä ja silloin vaan tarvii purra hammasta kun kentälle kykenee.
Jos avauserässä oli kotijoukkueesta aistittavissa pientä hermoilua, niin kaveri kyllä pelasi hyvällä jalalla. Liekö olivat syöneet matkalla sämpylät, mutta peli kulki aivan eri tavalla kuin sarjajumbolta edellyttäisi. Erä oli muuten ainoa jonka aikana meidän veskarille kirjattiin enemmän koppeja kuin virkaveljelle. Pientä ihmetystä herätti heti alkuun, että kaikista mahdollisista oli pakkipulaa laitettu korvaamaan meidän ykkössentteri. Hmm, no itse en ehkä olisi päätynyt tuohon ratkaisuun, mutta eihän multa kukaan ikään mitään kysy. Verraten harmittoman alkupelailun jälkeen otettiinkin sitten kakkonen. Alivoima toimi sentään totutusti ja olipa Kivilahdella jopa paikka maalintekoonkin, kun kaverin pakit hiukan puolihuolimattomasti neppailivat omissa. Jäähyn jälkeen annettiin hiukan lisää siimaa ja löysä maalieduspelaaminen sitten palkittiin. Kuusela torjui ensin muutaman kerran toisella tolpalla ja sitten kaveri vaihtoi puolta. Kun kerran oikein tarjotaan, niin kyllähän ne sitten maalin tekee. Viisikkopelistä oli näkyvissä vain oikea lukumäärä pelaajia. No, reilut 8 minuuttia vasta menty, ei hätää. Vähän lisättiinkin sykettä ja alkoi peli soljua kohti meripäätyä sen verran tahdikkaasti, että kaveri otti jäähyn. Ylivoimat saivat aikaan sentään tekopaikkojakin, mutta kaverin maalivahti otti jo hiukan roolia. Vielä pari minuuttia ennen loppua pelattiin oma alivoima ja sitten olikin aika nauttia ravitseva välipala.
Toinen erä alkoi näyttää jo siltä, että punaiset olivat heräilemässä. Muutaman minuutin jälkeen pelattu ylivoima ei kuitenkaan vielä tasoitusta tuonut, vaikka paikkoja kyllä jokunen olikin. Kun sitten vuorotteluperiaatteella jäähyiltiin, niin meille seuraava av. Tasan 28.00 tilanne 0-2. Ei mitään hätää, puolet pelaamatta ja se kahden maalin huonoin johtohan oli nyt meidän puolella. Aika 30.21 0-3. Mitäs nyt siteerattaisiin, ehkä vaikka sitä että herätys… Saatiinhan me sitten vihdoin kavennuskin, kun Pakka ohjasi mainiosti Korhosen syötön verkkoon. Avustusta myös Kivilahdelta. Kiri oli alkanut. Erän lopulla jäikin sitten tuomarilta näkemättä ihan selkeä mailalla päähän suoritus, kohteena Rajala. Tästä hiukan syntyi keskustelua ja ilmeisesti kyseenalaistettiin jotain muutakin kuin ammattitaitoa, koska saatiin joukkuekakkonen. Sillä tavalla. No erän loppujen ja alkujen ylivoimathan on huonoja, eli 14 sekuntia tapettiin ja siitä koppiin. Kapteeni oli sentään erän kuluessa siirretty takaisin paikalleen.
Kun tässä kaikki loppuunkelatut kiekkofraasit on todistettu vain osatotuuksiksi, niin tekihän ne sitten kolmannen alkuun ylivoimalla tilanteeksi 1-4. Kauaa ei toki olisi tarvinnut jaksaa, mutta eipä sillä väliä. Nyt oli kolme maalia kirittävää ja paikoista pitäisi ruveta upottamaan. Tilaisuuksia alettiin tarjota liukuhihnalla, kun kaveri otti melkein heti jäähyn. Ylivoima pyöri hyöri ja taisteli, mutta niin teki kaverin alivoimakin. Ei maalia. Erän puolivälissä taas ylivoima ja penkin tauskin heräsi, aikalisä ja jokeria pöytään, kuudella mennään. Ja kuudella sitten muuten mentiinkin erän loppupuolella sen verran kauan kaiken kaikkiaan, että enpä ole kenties koskaan nähnyt. Välillä joutui sentään Kuusela käymään maalilla, mutta enimmän aikaa sitä maalia haettiin tyhjällä kotirysällä. Jäähyjä kirjailtiin hetken päästä tasakakkosin, kun Kivistä haettiin tanssiin. Ja meidän ylivoima pommitti kuin vanha kunnon Junkers, mutta ei vain löytynyt reikää ottelun parhaana vieraspelaajana ansaitusti palkitusta Koskelasta. Hetken viidellä pelannut vaasalaisryhmä hoiteli itsensä alivoimalle melkein heti uudestaan ja taas mentiin ylivoimalla. Vähän kuitenkin näytti, että hyvään vetopaikkaan tulleet syötöt olivat piirun sivussa, muuten varsin mallikkaasti sujuneen pyörityksen ohessa. Vastustaja pelasi täydellä sydämellä ja viivavetoihin mentiin kiinni hyvin. Jossain vaiheessa otti vierailijakin aikalisän, taisi olla keuhkot jo verraten vereslihalla. Ajassa 57.46 tilanteeksi kirjattiin 1-5, epäonnisen pompun seurauksena. Kuusela maaliin ja loppusummeria kohti päät kallellaan.
Voi kerta kaikkiaan. Ei parin pelaajan puuttuminen ihan riitä selitykseksi tällaiseen lopputulokseen. Toki kaverin veskari otti jokusen mahdottomankin mutta pelkästään kolmannen erän aikana kirjatut 26 torjuntaa kertovat kyllä siitä, että tehoja jäi puuttumaan paljon. Alkuun paistoi hiukan kenties huono keskittyminen tai joku muu, mutta oman pään peli parani onneksi tuntuvasti toisen ja kolmannen erän kuluessa. Mutta ehkä sellainenkin peli kuuluu asiaan, jonka jälkeen joutuu toteamaan, että jätkät sentään taisteli loppuun asti, sillä sitä maalia haettiin välillä ihan raivon rajamailla. Nyt onkin sitten vuorossa taas pikku tauko, sillä ennen seuraavaa kotipeliä ruksataan kalenterista yli viikko pois. Sitten kuitenkin tulee keskiviikko 11.2 ja vastaan saapuu sama porukka. Eli revanssin paikkaa tarjotaan ja sehän täytyy käyttää, sillä vaikkei pleijaripaikkaa enää pysty tuhrimaan niin kotietu ei ole kiveen hakattu, sen verran ristiinpelaamisia aina tulee. Tavoite on selkeä. Unohdetaan tämä ja keitetään ankkalauma seuraavassa pelissä ylikypsäksi. Katse lattiaan, noin, ja sitten pää pystyyn, Hermeslippu salkoon ja kohti seuraavaa matsia.
31.1.2015/K