19.2.2014 Hermes – JHT 2-3rl ( 1-1, 1-0, 0-1, 0-0)

HÖH

Kertakaikkisen upeaa urheilupäivää lähdettiin kruunaamaan jäähallille. Ensin oli saatu Olympiamitaleja niin naisten kuin miestenkin toimesta hiihtoladuilla. Miehet voittivat kultaa ja naiset hopeaa, vaikka kyllähän me tiedetään, että oikeasti Suomalaiset naiset ovat maailman parhaita. Sokerina pohjalla oli Leijona karjunut Venäläiset tuittupäämiljonäärit pois kisakaukaloista. Kirsikaksi kaavailtiin kotivoittoa kalajokisista. Sairastuvalla ja muuten vain poissa oli kuitenkin sen verran ukkoja, että todellista taisteluilmettä kaivattiin nyt entistä enemmän.

Saloranta maaliin ja kintut liikkeelle. Pienillä ketjusäädöillä oltiin saatu yllättävän ponnekas paketti kasaan ja kotijoukkue rynni kohti meripäätyä varsin terhakasti. Ensimmäinen likipiti tilanne saatiin jälleen aikaiseksi Buchertin ketjun toimesta, eli kuten odotettua, tämä kolmikko ei ainakaan lähtenyt nöyristelemään. Mutta eivät lähteneet muutkaan, sillä nyt oli poltetta jumalrinnassa. Oman pään ajoittainen haparointi on kuulunut peliin kautta kauden ja totuttuja hätäpaikkoja saatiin luotua nytkin. Sen verran kahdeksan minuutin jälkeen keskittyminen herpaantui, että poikkisyöttö ei jäänyt haltuun vaan pomppasi laidasta suoraan kaverille ja taululle 0-1. Syötön ei tarvitse paljoa mennä pieleen niin se on jo huono. Ja toisaalta, pieni keskittymisen herpaantuminen syöttöä vastaanotettaessa voi aiheuttaa isoja asioita. Eipä kuitenkaan näistä ole ollut kauden mittaan mitään tarvetta panikoitua vaan remmi kiinni ja kohti uusia tilanteita, pää pystyssä. Puurtaminen palkittiin kun 17 minuutin kohdalla Jormanainen yllätti vieraiden molarin ensimmäistä kertaa. Tasan. Erän viimeinen kakkonen tapettiin alivoimaa.

Toiseen erään päästiin varsin hyvin mukaan ja kaveri joutuikin alivoimalle. Mitään aivan maagista ei saatu aikaiseksi, mutta kuluipa aika mukavasti. Perus ylivoimaa siis. Ajassa 24.29 rullasi kiekko sitten Rissasen toimesta vihdoin maaliin. Pörriäinen kiipesi veskaria pitkin sinnikkäästi ja päätyi kuin päätyikin kehikon sisälle. Alustajina tilanteelle Kärnä ja Toskala. Vielä erän lopulla tarjottiin mahdollisuutta ottaa eroa lisää ylivoiman muodossa, mutta ei kerta kaikkiaan mitään mainittavaa. Tauolle johdossa, toivoen että jalat kantaisivat vauhdissa.

Kolmas erä oli oikeastaan kotirysää vartioivan Eetun show. 26 torjuntaa kaverin 7 vastaan. Ei tarvinne kertoa, että meitä aika ajoin vietiin ja kun kaverilla vielä kaiken lisäksi oli laukaisutarkkuus totutun hyvää, sai yleisökin hikoilla ihan tosissaan. Alkuerässä sinniteltiin alivoimalla, mutta jotenkin tasaviisikoin alkoi olla melkoista sekoilua. 44.59 näytti valotaulu, kun tasoitus sitten tuli. Tästä eteenpäin alkoi pilli soida. Harmi sikäli, että hyvin alkanut ilta meni vähän penkin alle tälläkin osastolla. Ensin verraten kevyt koukkukakkonen, sitten aivan selkeä puhaltamaton estämisjäähy muuttuikin kahdeksi salomoniksi väkivaltaisuudesta, ilman että kumpaakaan nahistelua kukaan aloitti. Tämän päätelmän tein siitä, että ylimääräistä kakkosta ei annettu kellekään. No, syttyväthän ne riidatkin kuin itsestään, vaikkei tee mitään ja joskus jopa juuri siksi. Hyökkäyspäässä ajauduttiin paikoin melkeinpä paikoille, mutta ilmeisen vähän maalia kohti kiekkoa saatiin toimitettua. Omissa taas neppailtiin välillä liiankin itsevarmasti. Summeri antoi kuitenkin yhden pisteen, joka ei valitettavasti ollut ollenkaan hyvä uutinen.

Jatkoajalla kaveri otti todella typerän hyökkäyspään jäähyn ja päästiin yrittämään ratkaisua. Hyvin sumputtanut vastustaja kuitenkin peitti vetoja ja kohta olikin melkoinen konferenssi, kun yritettiin selvitellä kenelle seuraavat jäähyt annettiin ja kuinka monella pelaajalla tilanne jatkuisi. Tästäkin selvittiin vihdoin ja peli saatiin pelattua loppuun, tosin ilman ratkaisua.

Rankkarit menivätkin sitten varsin nopeasti ohi, kun kotijoukkueesta ei onnistunut maalinteossa kuin Olli ja kaverin jokainen ampuja upotti kiekon verkkoon. Sinne meni JHT.

No niin, runkosarjassa jäljellä kaksi ottelua. Yksi kotona ja sarjan päättävä vierasottelu seinäjoella. Playoffviiva on missä on, eli nyt teoriat ovat jo varsin kaukana. Tämän illan taistelussa oli kuitenkin jotain positiivistakin, kenties täydellä miehityksellä se kotivoittokin olisi saatu. Mutta tämmöiset puheethan ovat varsin hyödyttömiä, hiukan katkeroituneen fanin tunteenpurkauksia. Taistelijoita porukasta kuitenkin löytyi lähes joka puseron sisälle, niistä muutama poiminta:

#30  53 torjuntaa kertoo siitä, että joku hoiti tonttinsa. Sama laukausmäärä toiseen päähän niin ei oltaisi menty edes jatkoajalle
#18  Toi hyvää sykettä ketjuunsa ja pelasi kovilla minuuteilla loppuun asti täysillä
#4   Varmaa peliä ja rankkarimaali, ei puolustajalta voi enempää vaatia

Kerran vielä siis pelataan runkosarjan merkeissä. Tuo peli on jo lauantaina 22.2. ja vastaan asettuu KeuPa. Poikkeuksellisesti peli alkaa jo klo.15.00. Hienoa että aikataulua on muutettu pronssiottelun vuoksi, näinollen meille tarjotaan maksimiannos jääkiekkoviihdettä. Tokihan Suomi ei pelaa lauantaina, joten Hermeksen peliä voi seurata huoletta loppuun asti.

19.2.2014/ K.