15.2.2014 Hermes – Bewe Tuuski 4-6 ( 3-2, 0-2, 1-2)
APUA
Kun siirtoraja lähenee, alkaa aina spekulointi siitä ketä tulee ketä menee. Tänä vuonna Hermes menetti Rajalan ja Sopasen sarjaporrasta ylemmäs. Tämän illan peliin menetettiin vielä Kapteeni Anttila sairastelun vuoksi. Tilalle saatiin illan otteluun, hmm, lisää vastuuta muille. Tästähän ei voi panikoida kuin katsomossa, sillä miettikääpä minkälaisen palapelin nämä siirrot heittivät valmennusjohdon pöydälle ennen peliä. Poiketen joululahjaksi saadusta 1000 palan maisemakuvatuksesta, joka kolmen tunnin tuijotuksen jälkeen lakaistiin roskiin, kiekkopelit alkavat ajallaan. Ja siihen mennessä on saatava palaset kohdalleen.
Sivonen maaliin ja jo useamman pelin ajan meidän, ei enään ehkä, vaan paras osa-alue Bouchert-Jormanainen-Kivinen aloittamaan. Tästä joku vetää heti herneen nenään, mutta miettikääpä tätä hiukan avoimin silmin. Pisteitä tulee, pelaaminen lopetetaan vasta kun pilli tai summeri soi, harvoin havahdutaan jonkun ihmekiemuran jäljiltä että nyt on muuten kiire kotio jnejne. Plus että pelataan lätkää, eli jos joku on raiteilla niin joskus vaan mennään päin. Ja kaiken tämän hehkutuksen jälkeen, joka oli mielessä jo kiekon tippuessa jäähän, ei voi kuin tyytyväisenä kertoa, että ensimmäinen vaihto, kellossa 00.24 ja tilanne 1-0. Hienoa esityötä tehneet Kivinen ja Bouchert toimittivat kohti maalia ja Jormanainen ohjasi ohi Beweveskan. Ja kun alkuun päästiin, niin eipä päästetty irti. Vaihto kerrallaan painettiin päälle ja aikaan 02.59 kolisi taas. Maalintekijänä pirteän pelin pelannut Salmi, Kangasniemen ja Jeskasen esityöstä. Tehtiin kaksi maalia hyvällä joukkuepelillä. Sitten nähtiinkin esimerkki siitä toisesta seikasta, joka on isossa roolissa kiekkopelissä. Nimittäin yksilötaito. Tällä kertaa vain henkilökohtainen virhe johti siihen, että tilanne päivittyi numeroihin 2-1. Tästä mentiin hetki ja päästiin ylivoimalle. Ja kuten viime pelissäkin, heti ylivoiman jälkeen tekeminen palkittiin ja Jäske toimitti kiekon maaliin, tehopisteet myös Toskalalle ja Salmelle. Tilanne 3-1 ja vauhti sen kun kiihtyi. Nyt vain alkoi jo valkopaitojenkin luistin liikkua. Ja kiekko. Ensimmäinen kotijoukkueen alivoima ei kestänyt minuuttiakaan, kun pitkä syöttö lyötiin pussiin. Tilanne 3-2. Vielä yksi ylivoima saatiin erän loppupuolella, mutta nyt meni vähän puuhasteluksi. Viiden maalin jälkeen tauko ja joutui oikein nojaamaan hetken, sen verran tapahtumia oli saatu nähdä.
Toinen erä alkoi ja reilun minuutin jälkeen oltiin alivoimalla. Mutta tällä kertaa naureskeltiin kaverille, sen verran avutonta yritystä nähtiin. Liekö saivat yhtään kutia, pitkiä kylläkin oikein urakalla. No, hymy hyytyi kun ajassa 28.40 johto oli sulanut kokonaan ja aloitettiin alusta. Ropelikiekko pyöri sisään, mutta kaikki lasketaan. Peliä ei kuitenkaan luovutettu vaan suunta oli kohti valkopaitojen maalia. Tästä hätääntyikin kaverin veskari niin, että päätti käyttää vanhoja Jukka Tammen oppeja. Saviranta oli kuitenkin hereillä, maalin siirtämisestä kakkonen ja Hermes ylivoima. Tällä kertaa ei ylivoima naurattanut, eikä maalia tarvinut tuuletella. Pari paikkaa luotiin, mutta niitä laskeskellaan vihkoihin, ei valotaululle. Kun kello vihdoin pysähtyi maalin merkiksi aikaan 38.52, kaivettiin kiekko meidän maalista. Kaverille avattiin väylä kuin hääparille parketilla ja kun parhaalle paikalle pääsee niin joskus vaan menee. Viime sekunneilla päästiin ylivoimalle. Perinteinen toinen eräkö? Ehkä niin, turpaan 0-2 ja kaverin tekemisestä paistoi koko ajan rauhallisempi tekeminen. Pakko oli ottaa mehua tauolla.
Kolmas erä maalin perässä. Ei mikään mahdoton tehtävä, kun saatiin vielä aloittaakin erä melkein täyden kakkosen ajan ylivoimalla. Toki kun itsekin olen valittanut kuinka huono paikka ylivoimalle erän alku on, niin pitihän se taas todistaa. Ei maalia. Sitten puolivillainen kiekko katsomoon ja kotijoukkue alivoimalle. Kulmakivenä pidetty alivoima petti jo toistamiseen ja 24 sekunnin pyörityksen jälkeen lukemat 3-5. Ja kun lumipallo pyörii, niin se kasvaa. Epäonnistumiset ruokkivat itseään ja niinpä peli oli kohta ohi. Ajassa 48.08 pari henkilökohtaista alisuorittamista ja taululla 3-6. Tässä vaiheessa vaihdettiin veskaria. Jos temppu tehtiin herättelymielessä, sanoisin että liian myöhään. Niin tai näin, Saloranta poimi loppuerässä kaikki tarjoillut marjat. Yksi alivoima kestettiin ja sitten hiukan valoa tunneliin sytytti Jeskanen hienolla yksilöpunnerruksella. Aika 54.29, pisteet myös Jormanaiselle ja Palmille. Vielä pienet riitelyt, meille 2+2, kaverille 2 minuutin arvoisesti. Aikalisä, veskari pois ja summeri. Tulos kuin euroviisuissa, nou poäng.
Mietteliään näköinen kotijoukkue poistui jäältä ja vielä mietteliäämmän näköiset fanit katselivat toisiaan. Kaikkien silmien takaa paistoi selkeä viesti, pleijjarit olisivat nyt jo aika teoriaa, melkeinpä haaveilua. Tarvittaisiin apuja niin omaan tekemiseen, kuin myös ristipelaamisen kautta olisi suotavaa, että pelit menisivät meille suosiollisesti. Tässä tilanteessahan ollaan toki oltu jo pitkään, mutta nyt alkaa olla oikeasti jo matematiikka sillä tasolla, että multa loppuu kaavat kesken. Mutta luovutus on sallittua vain kun lyödään neula käsivarteen, eli tässä tarvii pistää vain vielä enemmän likoon.
Haastetta on joukkueella, mutta nyt sitä on myös meillä. Seuraava peli on nimittäin keskiviikkona 19.2, eli ihan kohta. Silloin tulee varmasti jotain myös televisiosta. Mutta pari pointtia jotka olisi syytä huomioida. Ensinnäkin jäähallissa pelaa Kokkolan Hermes. Meidän joukkue joka tarvitsee tukea, eikä sitä voi kukaan muu paremmin antaa kuin kiekkofanit. Ja kuten kaikki tiedetään, kiekko on parasta vaatteet, eikun paikan päällä. Digiboksi sitäpaitsi tallentaa kaiken toisarvoisen vaikkapa yöpalaksi. Vastustaja? JHT, Junkkarit, Kalajoki, rakkaalla vastustajalla on monta nimeä. Panos? Heh, ei tarvinne selittää. Peli alkaa näillä näkymin 18.30. Hallilla nähdään ja toivottavasti myös kuullaan.
15.2.2014/ K.
