Uutiset

12.2.2014 Hermes – Raahe-Kiekko 5-1 (1-0, 2-0, 2-1)

 

PAKKOVOITTO nr.2

Kauden viimeinen oletusarvoiltaan hiukan matalahko peli oli edessä. Vieraita sarjan hänniltä, Raahesta. Tosiasia kuitenkin, että kotijoukkueen tuli täydet pisteet kaivaa, muu ei riittäisi saati kelpaisi. Pudotuspeliviivalle kovalla työllä itseään kampeava Hermes oli liikkeellä normaalisti parin poissaolon rasittamana.

Toipunut Sivonen maaliin. Huomioiden tasoeron, oli alku varsin rauhallinen. Ensimmäinen laukaus taidettiin ampua kohti meidän maalia, tämä kuti tosin näytti olevan oman pelaajan harmiton herättelyveto molarille. No, siitä ei sen kummempaa. Vajaa kaksi minuuttia menty ja meille jäähy, josta selvittiin ilman oikeastaan sen suurempaa. Kotijoukkue sai jalat auki ja meno piristyi. Kun peliminuutteja oli takana tusinan verran saatiin eka yv. Ennen aloitusta kävi Kärnä kyselemässä naapurin veskarilta ravivihjeitä. Jonkin verran ylivoimalla paineistettiin, mutta maskinkin takaa vain vielä patja löytyi. Juuri kun kaveri tuli täysilukuiseksi ja laski hiukan suojaustaan, singahti Kivinen laidasta läpi, ajoi maalille ja nosti etukulmasta sisään. Syöttöpisteitä kirjattiin Jäskelle ja Palmille. Varsin vaatimattoman oloinen pelailu kesti erätaukoon asti, mutta jostain saatiin vasurille taas 16 torjuntaa merkkautettua. Maalipaikkoja ei kyllä ollut montaa. Tauolla tuoretta kahvia ja pehmeitä nisuja.

Toinen erä toi maalien muodossa jotain fiilistäkin halliin. Hyvin reilu 300 ihmistäkin meteliä saa aikaiseksi, muut kun taisivat olla katsomassa venäjän metsissä kahlaavia maajoukkue-kisaturisteja. No joo, kahden minuutin pelin jälkeen tilanteeksi 2-0, asialla Buchert, valmistelut pakkiparille Palm-Sippola. Tämä kaksikko muuten luuti varsin mallikkaasti, vaikka asiaan kuuluvia, hengityskatkoksien sävyttämiä yksilösuorituksiakin onneksi nähtiin. Vajaa kakkonen tästä ja taas helähti. Pelissä alkoi olla ratkaisun makua, kun Jäske viimeisteli Jeskasen ja Ariman esityöstä helpon 3-0 maalin. Ei jaksanut vierasvahti edes vetää hernettä nenään, vaikka välillä mentiin ihan iholle, sen verran väsynyttä toimintaa tänään nähtiin. Pari kakkostakin Raahe vielä erässä otti, mutta ylivoimallakaan ei oikein sytytty pelaamaan. Ymmärtäähän tuon, mutta hiukan tarttui siirappi Orbitteihin ja pelisykettä ei meinattu saada päälle niin millään. Kivinen tosin hiukan sytytti kun hyväksyi kaverin tarjoaman mahdollisuuden tönäistä hiukan puun takaa. Onneksi oli vastustajalla paita päällä ettei etutassu pudonnut jäälle. Kyllä tämmösessäkin pelissä sentään tarvii hereillä olla. No, oppia ikä kaikki. 19 torjuntaa vastustajalle, eli kait siellä sitten jotain tapahtuikin.

Kolmanteen saatiin sitten hieno maali, kun Sippola syötti päätylautojen kautta itselleen ja siirsi kiekon maaliin, veskarin katsellessa aika lailla 180 astetta väärään suuntaan. Tähän maaliin saatiin puhuttua syöttöpisteet Jormanainen-Kivinen kaksikolle. Voimahyökkääät painelivat taas tutusti sen minkä palkeista irtosi ja pakottivat valkoiset edes jonkinlaiseen pelaamiseen. Yhden vaarattoman alivoiman jälkeen saatiin rankkari, kun nuorta, mutta yritteliäästi pelannutta Kangasniemeä otettiin läpiajotilanteessa varsin rankoin ottein. Tämän konkarivahti kuitenkin raukkamaisesti torjui. Nollapeliä ei tietenkään saatu aikaiseksi vaan 54.27 haahuiltiin ja tilanne 4-1. Kaikki kunnia vastustajan koutsille, aikalisä ja uskoa puseroon. Hetken näyttikin siltä, että toinen maali tulee, mutta Toskala lopetti pyristelyn. Kellossa 55.19 ja loppuluvut 5-1 tauluun. Syötöt merkattiin Heinoselle ja Rissaselle, joka muutaman kerran demonstroi jälleen mitä tarkoittaa kun puhutaan vikkelästä kaverista. Vielä yhdet tönimiskakkoset saatiin, mutta ei tämmöisenä iltana kukaan jaksa edes kunnolla tapella. Ei sillä ettäkö tarvitsisikaan, mutta tiedätte mitä tarkoitan.

Täydet pisteet taas ja ihan väkisin pelaamalla. Hyvä suoritus, kunhan tällainen surffailupeli unohdetaan. Tästä eteenpäin nimittäin pelit ovat sitten pelejä ja paikallaolo ei enää riitä. Jos joitain yksilöitä eritellä pitää, niin vaikka:

#4               Aina vaan varmaa peruspelaamista, eikä minkäänlaista tarvetta yrittää mokata helppojakaan tilanteita

#12             Joku aina tekee sen työn jolla joku toinen innostuu tekemään ekan maalin. Ellei työ riitä sytyttämään joukkuekavereita niin tarvii tehä ite

Myös vähemmälle peliajalle jäänyt kentällinen pelasi juuri niin kuin pitääkin, eli mahanalus täyteen jalkoja aina kun irti pääsee.

Lauantaina 15.2 jo jatketaan ja silloin on luvassa parempaa jääkiekkoa, kun meidän kollitkin joutuu pelaamaan. Kitkerät alkukeitot on nyt syöty ja voidaan siis siirtyä pääruokiin. Toivottavasti vieraaksi saapuva Bewe Tuuski pystyy tarjoamaan vastusta, niin päästään näyttämään että heittopussiksi meidän kotihallissa kelpaa kuka tahansa vierailija. Ääntä kuitenkin tarvitaan halliin lisää, jotta kuudes kenttäpelaaja saadaan paikalle. Eli antaa anopin tuijottaa siitä rakeisesta Asasta jotain ryhmäsauvomisen takaa-ajolähtöjä ja hoidetaan itsemme liveurheilun pariin eli jäähalliin. Peli alkaa tietenkin 17.00.

12.2.2014/ K.