2.11.2013 Hermes – S-Kiekko 2-1 RL (0-0, 0-1, 1-0, 0-0)
KOKO RAHALLA MAKIAA
Syksyisen illan ratoksi oli saatu vieraita seinäjoelta. Revanssihengessä sarjakärkeä kaatamaan lähtenyt Hermes kärsi hiukan vajaasta rosterista. Vähän spekuloitiin katsomopalavereissa, että on liiankin hyviä ukkoja pois, mutta mehän saadaan nyyhkiä, joukkue ei. Eikä se muuten tänään nyyhkinyt.
Sivonen maaliin ja tikitaalit käyntiin. Ensimmäistä laukausta odotettiin hetki, sen verran tiiviisti ja vauhdilla molemmat joukkueet puolustivat. Toisaalta ylöspäinkin mentiin hyvällä jalalla ja Hermekselle ensimmäinen todellinen laukaus merkittiin. Tästä sitten peli toiseen päähän ja pulssia nostattava tilanne, jonka veskari hoiti tyylillä. Hurjaa tempoa pidettiin yllä ja kuitenkin omissa pelattiin maltilla, pääsääntöisesti. Eipä tarvitsisi tänään katsomossa haukotella, eikä siihen kentällä ollut aikaa, sillä vastustajalla ei ollut mitään aikomuksia olla kohtelias vieras. Poissaolojen vuoksi muutetut kentälliset toimivat varsin mukavasti ja kaikki pääsivät luistelemaankin, toiset tietysti enemmän toiset vähemmän. Mutta jälleen oli hienoa huomata, että vähillä minuuteilla pelaavat jampat vetää täydellä asenteella, tuli peliaikaa sitten vaikka vain kymmenen sekuntia. Istuskelu ei häiritse keskittymistä ja tämähän antaa koutsille vallan mainiot eväät ”tehoketjujen” leporytmitykseen. Liekö salaisuutena että Jykke on keitellyt osalle porukkaa vähän lämpimämmät mehut, mene ja tiedä. Jos ollaan totuttu pakeilta kiekollisia spektaakkeleja näkemään, niin tähän erään sellaisen tarjosi yllättäen Palm. Siitä rynnistyksestä jos olisi maali tullut niin olisipa vielä useampi hieraissut silmiään. Nuorukainen pelasi jälleen hyvän ottelun, mielestäni varsin hyvä tapa palkita valmentajan luottamus. Erän ainoa miinus merkattiin todella onnettoman ylivoiman muodossa erän alkuminuuteilla. Ei tainnut tulla laukaustakaan. Eikä maaleja tilanteista huolimatta erässä nähty muutenkaan, vaikka kaverille tarjottiin erän lopulla ylivoimaa sanoisinko erittäin typerän tai ainakin aivan turhan jäähyn seurauksena. Jos 0-0 voi lätkässä olla viihdyttävää niin nyt oli. Intoa puhkuen haettiin virkistystä, ketkä raitisilman, ketkä sopivan lämpöisen juoman avulla.
Toiseen erään tapettiin alivoima alkuun ja sitten mentiin taas ihan satasella. Pakin tontilla tänäänkin kovat minuutit urakoinut Heinonen tarjosi, ellei nyt sydäntä niin ainakin valkopaidan pysäyttävän avojään niitin. Tästä annettiin aplodit ansaitusti. Ylivoimaa tarjottiin ja nyt saatiin jopa pari laukaustakin aikaiseksi. Vähän kyllä propseja kaverin alivoimalle, ei oikein ollut tilaa touhuilla. Sitten pienten tekijöiden summasta muodostui isoja asioita. Kiekko vähän ajautui alotuksesta laitojen kautta omalle maalille ja samaa kiekkoa katseltiin useamman pelaajan toimesta. Jos olen väärässä hyvä niin, mutta muistikuva on, että oma pelaaja blokkasi veskarin josta johtui tasapainon häiriintyminen ja taululle 0-1, käytännössä tyhjään maaliin. Kello pysähtyi aikaan 34.32. Sitten jännitettiin mitä tapahtuu. Tapahtui hienoa. Hermes rauhoitti hetkeksi, pelaili ajatukset takaisin olennaiseen ja taas mentiin. Valtaisat huokaukset saatiin aikaiseksi, kun tasoitus oli enemmän kuin lähellä, mutta ei. Tänään olivat maalivahdit liekeissä. Tauolle mentiin maalin perässä, mutta vaikutti siltä, että peli kulkee kuitenkin uomissaan.
Kolmannen erän aikana alkoi jo hiukan jännittää. Peli oli välillä sen näköistä, että se ratkaiseva maali voisi jopa syntyä. Tämän tekemiseksi kaveri kuitenkin onneksi hiukan sabotoi itseään ja päästi kotijoukkueen ylivoimalle hiukan ennen erän puoliväliä. Vähän saatiin happea ja ylivoimakin pyöri jälleen edellistä paremmin. En tiedä oliko näin, mutta vähän tuntui kaverillakin tempo näkyvän potkussa. Buchert otti pikku painit 49 minuutin kohdalla ja tästäkin tietysti sitten parivaljakko poistui pukusuojiin. Aloittajaa ei tästä yhteenotosta löytynyt, koska tasakentällisin jatkettiin. No, joskushan ne riidat syttyy kuin itsestään. Jos ei nyt ihan sillä viimeisellä minuutilla, niin loppuvaiheessa kuitenkin, ajassa 55.24 tekeminen palkittiin. Kauhea myräkkä vastustajan maalilla josta heikkohermoisempi tuomari olisi saattanut jo puhaltaa pelin poikki. Nyt kiekko kuitenkin löysi tiensä takaisin peliin ja kiitettävästi laukomaankin innostunut Olli tarjoili ristisyötön Pallassalolle, joka ei näistä kyllä erehdy. Ei epäselvää, sinne se jäi takaraudan ja verkon väliin, niinkuin olisi luotu paikalleen. Jaa nousiko meteliä? No kyllä, eihän reilu 500 lätkäkatsojaa ihan kattoa nosta, mutta kyllä meteli helposti vastaa jokusen tuhatta kyykkäfania. Tosin pikku sohlailujen ja ajoittaisen omissa selän takaa neppailujen seurauksena pidettiin maalivahti lämpöisenä. Loppuminuuttien ylivoimasta huolimatta jatkoajalle mentiin tasalukemissa. No tietysti, eihän sinne muuten päästäkään, kunhan höpötän.
Jatkoajalla luonnollisesti ei liikoja riskeerata. Tästä johtuen ei alun lyhyt ylivoiman ripe tuottanut mitään maagista. Meidän veskarille kuitenkin enemmän töitä. Sen verran oli kovatempoinen kolme erää vaikuttanut, että jatkoaika pelailtiin ilman pyrähtelyjä. Ja niinpä 5 minuutin jälkeen Zamboni jäälle ja laukojien nimilista esille.
Rankkarit. Raaka tapa ratkaista peli sanoisi joku, mutta ehkä tällaisen maalivahtikaksikon osalta reilu. Sen verran paraateja oli vedetty peliajalla molemmissa päädyissä, että nyt niitä sai sitten suorittaa mies miestä vastaan. Kapteenit aloittivat ja epäonnistuivat, vieraat ensin. Vierailijoiden seuraava yritys oli sen verran huonompi kuin Sivosen reaktiot, että ei mitään saumaa. Sitten kiekon taakse Rissanen. Vauhtikone vei Laasalan tylysti poikkiliikkeeseen ja nosti kiekon pömpeliin. Peliasetelma oli selvä, seuraava kiinni ja se on siinä. Ja mitä teki Sivonen? No, eipä tarvinnut arvailla kuka meiltä tekisi toisen osuman, sillä peli ratkesi jo tässä vaiheessa.
Kaksi pistettä sarjakärjeltä kotikaukalossa. Voi kun maistuu, kertakaikkisen hienolta. Ja minkä esityksen jälkeen! Ei tarvinnut spekuloida sitä, että kaveri on pelannut eilen tai että niillä on joku pois. Me oltiin parempia, vaikka ratkaisijoita puuttui. Katsokaa nyt vaikka millä mittareilla hyvänsä niin kovia statistikkoja istui katsomossa. Todella vaikea mainita muutamaa yksittäistä pelaajaa, mutta otetaan nyt vaikka:
#31 Yleensä riittää että antaa joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Tänään vähän voittikin ottelua.
#16 Odotukset eivät olleet vähäiseksi jääneen peliajan johdosta korkealla. Taisteli kuitenkin muiden mukana. Lämäriä voisi kuitenkin sieltä viivalta tarjota kun kerran aikaa on.
#18 Maalintekijät muistetaan, voittomaalin tekijät paremmin ja rankkarimaalia ei missaa katsomossa kukaan.
Ja sitten vielä hatunnosto sille verkkariäijälle. Koutsi hei, jos tämä on vasta kehitysvaiheessa oleva joukkue, niin voi veljet mitä tässä vielä nähdään. Pitkäjänteistä taivallusta on tehty ja nyt alkaa näyttää siltä, että kartta on todellakin oikeissa käsissä.
Tästä on todella hyvä mennä eteenpäin. Maaottelutauko huilataan kotisohvalla, ainakin katsojien osalta ja kannustetaan kovatasoiseen Olympiaturnaukseen pyrkiviä Leijonia. Pitkähkö tauko loppuu 13.11. Ja sehän on keskiviikko, eli peli alkaa 18.30. Vastustaja saapuu Vaasasta. Tuon ottelun jälkeen meneekin sitten taas tovi ennenkuin pelataan kotona, eli tullaan ajoissa hallille, kynitään sorsa porukalla.
2.11.2013/ K.