5.10.2013 Hermes – KooVee 1-2 rl ( 0-0, 0-1, 1-0)
TÄYSI ILTAPUHDE
Keskiviikon jäljiltä oli tilastopapereita tilattu toimitsijoille lisää ja parit reenitkin joukkueen toimesta vedetty. Edelleen pari poissaoloa, mutta iloisesti saattoi todeta että Leskisen lainaa oli jatkettu. Vastustaja ei jääkiekkofaneille esittelyjä kaipaa ja vaikka joukkueen sijoitus sarjataulukossa kielikin helposta pelistä, avautui asia tarkastellessa sarjaohjelmaa. Porukkaa oli saapunut hallille taas yli 400, eli kaikin puolin kohtuullinen kiekkoilta oli siis tulossa.
Leskinen maalille ja Peltoniemen käsistä kiekko jäähän. Ei montaa vaihtoa tarvittu, niin alkoi käydä selväksi että tänä iltana nähtäisiin hyvä peli. Kotijoukkue oli hyvällä, rennolla mutta terävällä asenteella ja sehän näkyi jouhevana pelinä. KooVee puolusti maalin edustaa hyvin ja niille parhaille tekopaikoille ei oikein päästy. Omissa ei aivan karmeita hasardeja nähty ja kaverin muutamat maalintekopaikat veskari napsi varmasti. Hyvin pelasi vierasmaalia vartioinut Pätsikin. Tämänhän te tietysti tajusitte jo tuloksestakin, ei kolmen maalin ottelua synny ilman hyviä molareita. Posina Hermeksen pelaamisesta jäi mieleen neljän kentän pelaaminen. Kaikki kolmikot saivat tilanteita aikaiseksi ja asennepuolella oltiin hereillä. Maalittoman ja vauhdikkaan erän jälkeen oli hyvä vetää vähän henkeä ja tankata.
Jotten toistaisi itseäni, jätän tässä vaiheessa useasti mainitun seikan sanomatta. Pienenä vihjeenä kuitenkin voisi sanoa, että seuraavaksi oli vuorossa 20 minuuttinen, jossa vaihtomatkat on pidemmät. Keskiviikkona tällä sektorilla pelattiin hyvin, mutta tänään oli eri kaliberin porukka vastassa. Kaverin peli pysyi samalla tasolla kuin ensimmäisessä, meillä ehkä hiukan pakka sekoili. Nyt olikin omalla alueella yllättäen pakki-pakissa ongelmia, syötöt heikkenivät ja alkoivat suuntautua jalkoihin tai kaveri vastaanotti syötön juuri, kun iholle ilmaantui keltapaita. En usko olevani ennustaja, mutta maalia edeltävä tilanne toi tunteen siitä, että kohta tapahtuu jotain. Kiekko meillä, vaihtoon mentiin rauhassa, kentälle tultiin kellumalla liukuen. Siitä sitten yritettiin lähteä terävästi, mutta nyt saatiinkin aikaiseksi karmea soppa, jonka jälkimakuna vierasjoukkue siirtyi johtoon. Ei harhasyöttöä kannata odotella vaan vetää heti kiekon kaverille niin jää enempi aikaa tasoittaa peli. Maalista kuitenkin toivuttiin ja jalka liikkui edelleen siihen malliin, että hiukan tahmean oloinen vastustaja ei juuri päässyt rakentelemaan. Ja tulihan niitä jäähyjäkin. Osa kyllä kieltämättä hiukan outoja, mutta näitä sattuu. Erän loppuunkin pelattiin minuutti yv:tä, kun kaverilla hiukan harkintakyky petti, mutta maalia ei saatu aikaiseksi.
Aina sanotaan, että erän aloittaminen ylivoimalla ei olisi erikoisen hyvä asia. No, monestihan ei maalia synny, mutta onpas kaverin kuitenkin pakko keskittyä hiukan eri asioihin kuin normaalisti. Ylivoima ei tuottanut maalia, mutta jälkimainingeista saatiin vihdoin viirit heilumaan. Hieno ohjaus Jormanaiselta ja tälle pompulle ei vierasvahti voinut mitään. Hermes piti loppuerän ohjakset käsissä ja loi peliä. Todelliset maalintekopaikat menivät kuitenkin aika tasan. Meidän nopeista pyörityksistä KooVeen keskisumppua vastaan tuli kyllä vetoja, mutta kenties voima ei aivan riittänyt siihen, että siihen pisteiden väliin, sota-alueelle, olisi päästy. Omalla alueella tuli edelleen luvattoman paljon huonoja syöttöjä, mutta takaiskuilta säästyttiin.
Seuraava vitonen mentiin jatkoajan merkeissä. Tilaa kentällä oli enemmän, tämän uskoin olevan meidän etu. Molemmat joukkueet tietysti pelasivat aika tiiviisti, mutta sitten pikku arviointivirheen johdosta jouduttiin alivoimalle. Nyt tarvittiin asennetta. Ja sitä saatiin, etenkin Kivisen esittämänä. Puukäsi ei ilmeisesti tunne puujalka termiä, koska lämärin blokkaamisen jälkeen olisi jokunen jamppa kyllä ontunut vaihtoon. Mutta ei, sata lasissa kimppuun ja muun kolmikon avustuksella saatiin sekin tilanne purettua. Yksi erinomainen torjunta jatkoajalla kuitenkin vaadittiin ja sen hoiti Leskinen. Viime sekunnit tasakentällisin pelattiin pois ja sitten kenttämestari pääsi sutimaan kenttää rankkareita varten.
Maalivahdit olivat esittäneet hyviä otteita ja nyt esiintymiseen tarjottiin pääosaa. Tässä vaiheessa katseltiin jo josko Hanski olisi puettu salanimellä laukomaan, mutta ei tänään. KooVee avasi ja nopea laukaus yllätti, jonka johdosta kiekko tupsahti maalin perukoille. Höntsäpeleissä jäitä vetäminen on raukkamaista, mutta kait se on täälä ihan ok. Hermeslaukoja yritti myös puikottaa, mutta ei. Seuraava KooVeen yritys ajautui pahasti metsään ja Hermes vastasi ohilaukauksella. Kolmas pari. Vaadittaisiin torjunta ja maali. Toinen saatiin, kun Leskisen salamakäsi esti kovan laukauksen painumisen yläpömpeliin. Viimeiseksi laukojaksi jäänyt punapaita vei veskaria poikittain, mutta paketti pysyi kasassa ja lisäpiste kannettiin tamperelaisten bussiin.
Saatiin piste ja täytyy sanoa, että tällaisen pelin jälkeen ei tappio korpea, siis kovin pahasti. Viihdyttävää peliä ilman haukotuksia tuottavia kyräilyjä tai keskialueen sokkoilua. Nyt mentiin eikä meinattu. Kun koko ajan mennään täysillä niin tuleehan niitä virheitä, mutta tulee myös yksi touhuilun tärkeimmistä tavoitteista, eli kehittyminen. Asennettakin oli taas ropaus lisää ja ilman toisen erän hetkellistä notkahdusta, toimi peli varsin hyvin.
Kortteja tänään arvotaan seuraavasti:
#30 Antoi joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Se veskarin tarvii tehdä.
#12 Tekeminen paranee koko ajan pelillisesti. Asennettahan on aina se sata, tänään paikoitellen enemmänkin.
4.Kenttä Tärkeys korostuu tiukoissa peleissä ja kun porukkaa on telakalla. Ennakkoluulotonta ja varsin fyysistä touhuilua ilman isoja virheitä.
Matka jatkuu ja peli paranee. Varsin kiinnostavaa jatkoakin on luvassa, sillä keskiviikkona Hermes matkustaa Red Ducksin vieraaksi. Jos karvan reilu 100 kilometriä autossa ei hirvitä, niin ottelu vaasassa alkaa 18.30. Jos ei ennen ole käynyt, niin kompassi etelään ja siitä se lähtee. Porissa kannattaa kääntyä takaisin.
Jos taas lyhyempi matkailu kiinnostaa, kannattaa ladata energiat lauantaiksi kohdalleen sillä silloin vieraaksi saapuu RoKi. Tänään oli hyvä peli mutta sellaista on varmasti luvassa myös 12.10. Jos veikata pitäisi, on tarjolla varsin nopeatempoinen kiekkopeli. Meno voi tietysti hirvittää, mutta hyväksi onneksi kukaan ei pelin tiimellyksessä huomaa jos laittaa välillä silmät kiinni. Tämä pätee siis vain katsomo-osioon, eli kentällä ja penkillä sekä etenkin sen takana ollaan sitten pupillit esillä. Kuten lauantaisin varsin usein, peli alkaa viideltä eli 17.00. Nähdään hallilla.
5.10.2013/ K.