2.10.2013 Hermes – Raahe-Kiekko 10-1 ( 2-0, 3-1, 5-0 )
LÄHTIKÖ APINA
Hiukan loukkaantumisten ja sairastelujen takia vajaakuntoinen Hermes haki sarjan kolmannesta pelistä ensimmäistä kotivoittoa. Vierasviikonlopulta oli haettu 3 pistettä, mutta nyt joukkue haki isompaa pottia. Katkerien kotitappioiden jälkeen oli selvää, että ilta ei tulisi olemaan vierailijoille mieluinen. Pahaksi onnekseen tämän näytöksen pahiksen rooli osui jo kerran sarjapisteitä meille menettäneelle Raahe-Kiekolle.
Leskinen maalille ja peli käyntiin. Kotijoukkue avasi hirveällä vauhdilla, mutta kaveri piti kiekkoa. Ensimmäisen vaihdon verran näytti siltä, että tässähän on aineksia opetusvideoon aiheesta ylilataus. Mutta meidän veskari hoiteli kiekot kulmiin ja niinpä sitten touhuaminen rauhoittuikin hiukan. Tai ei varsinaisesti rauhoittunut, mutta peliäly kerkesi ensimmäisen minuutin jälkeen mukaan ja roikkuikin takissa loppun asti. Tuttu mörkö vastustajien maalinsuulla sai ruveta koppailemaan kiekkoja tuttuun tahtiin. Vastustajan selkeästi ainoaa todellista tukipilaria alettiin horjuttamaan myös sopivalla psyykkauksella ja alkoihan lämpö nousta kajuutassa melkein heti. Tämä tiesi hyvää. Erän puolivälissä tekeminen sitten vihdoin palkittiin. Verkkoa heilutti Jormanainen. Maali syntyi ylivoimalla, ampumalla paluukiekko pömpeliin. Peruskauraa joka maistuu aina hyvältä. Toista maalia odoteltiin erän loppuvaiheisiin, mutta se kannatti. Hyvä katko ja nopea kääntö. Yllättäen kaverin pakki ei pysynyt Rissasen pikaluistinten kyydissä, vaan tämä kerkesi kiertää maalin editse ja nostaa laatan verkkoon, mahallaan makaavan veskarin katsellessa joko pääsisi mehulle. Torjuntoja Lohtander toki keräsi 21, mutta se ei riittänyt. Meidän veskari sen sijaan koppaili varmasti ja antoi kertaalleen kaverille jopa harhaluulon maalinteosta. Mehukas ripari johon salamana paikalle, kun kaveri jo kuvitteli ampuvansa tyhjiin. No, ei se aina onnistu. Erätauolle kahden maalin johdossa. Siinä maistui makkarakin poikkeuksellisen hyvälle.
Toinen erä. Menikö jo vilunväreet? Tänään pelattiinkin sitten todella hyvä toinen erä. Kiekko pysyi jopa tylsän tehokkaasti toisessa päädyssä ja omissa ei erän ekalla kympillä juuri surffailtu. Kaverilta alkoi tempo loppua ja siten myös keinot. Ja kun jossain vaiheessa on Hermeksen hakulähtöä mollattu, ei sitä harrastettu kun ei siihen tullut tarvetta. Eli on meillä muitakin variaatioita. Reilu puolikas saatiin tosin tässäkin erässä odotella ennen maalia. Illan toisensa iski Jormanainen, aivan maalin edestä. Tässä vaiheessa alkoi jo vierasveskarilla olla selkeästi ilta täynnä ja näytti katkeavan selkäranka jo monelta muultakin. Tähänkin maaliin merkattiin syöttö Arimalle. Meidän iso kolmonen taisi kerätä 0+5 tänään. Jotain sitten kuitenkin piti tapahtua, että edes hetkellinen mielenrauhan järkkyminen saatiin yläparvelle aikaiseksi. Jaa mitä? No maalin jälkeinen vaihto. Aivan kaameaa kohlaamista ja kaveri juhli vain minuutin päästä kavennusta. Noh, ei tänään saatu sentään mitään trilleriä aikaiseksi. 40 sekuntia ja kiekko toisessa päässä verkoissa, asialla Kärnä. Sen verran tänään hakattiin maaleja, että saatan olla väärässä, mutta uskoisin että kyseessä oli rehellinen one-timer. Kovaan syöttöön kova laukaus ja niin räpylä haroo tyhjää. Mahtavaa, tällaisia maaleja lisää. Kärnä tekaisi vielä toisenkin pari minuuttia ennen loppua. Maali lähti omalla alueella kyllä sellaisesta puuhastelusta joka olisi voinut päättyä toisinkin, mutta hyvä näin. Hermesmaalilla alkoi Leskisellä olla jo tylsää, sen verran säälittäviä laukauksia joutui koppailemaan. Tauolle 5-1 lukemissa ja ennenkaikkea voitetun toisen erän jälkeen. Tätä oli pakko juhlistaa kylmän, menetetyn maakunnan nimeen.
Viimeinen erä olikin sitten muodollinen. Kaveri putosi niin pahasti kyydistä, ettei kyennyt vastaamaan taisteluhengen päälle saaneelle kotijoukkueelle lainkaan. Ilotulitus alkoi jo minuutin jälkeen, kun Väkiparta huijasi viivalle häiritsemään tulleen karvaajan ja tinttasi kiekon pömpeliin. Muutaman minuutin päästä oli Jeskasen vuoro pistää Kari Mäkinen soimaan. Meniköhän tää maali muuten veskarista läpi? Vajaa minuutti ja kirjattiin taas maali, tällä kertaa Kiviselle, joka piristi hiukan tahmean alkupelin jälkeen otteitaan. Tässä vaiheessa muuten, tilanteessa 8-1, näin jotain mitä en muista nähneeni. Lohtander jätti leikin kesken ja maalille luisteli Taari. Yllättävän kauanhan tuo jaksoikin rimpuilla. Taarin nolla piti nelisen minuuttia ja taas Kivinen teki maalin. Pehmeillä käsillä hieno zippi itselle ja kiekko verkkoon. Kympin rikkoi Rissanen. Viimeinen 9 minuuttia olikin sitten joukkueelta fiksua pelaamista siinä mielessä, että katsomossa pulssi laantui. 10-1 riittää, eikö totta. Karvan yli 400 katsojaa antoi kotijoukkueelle ansaitusti aplodit ja kenties helpottunut porukka paineli pukuhuoneeseen nautiskelemaan hetkeksi voitosta.
Hyvä äijät. Voitto ei sinänsä ollut yllätys, koska jos tämä olisi hävitty niin sitten olisi jo painettu katsomossa paniikkinappulaa. Se, että voitto tuli juuri niin reilusti kuin odotettiin, kertoo siitä mitä joukkue voi saada aikaan. Tasoero lyötiin nyt tylysti taululle ja turha näpertely loisti poissaolollaan. Voisi käyttää alkukauden kotipelien perusteella lausetta lyöty löi lyötyä. Hermokontrollikin piti varsin hyvin. Ylivoima oli tehokasta ja ennenkaikkea suoraviivaista heti kun siihen annettiin mahdollisuus.
Jos nyt hyvin pelanneesta joukkueesta nostaisi jotain kortteja niin:
#30 Varma maalivahtipeli eväsi kaverilta yllätysmahdollisuuden. Ilman omien mahdottomaksi varmistamaa maalipaikkaa olisi tullut nollapeli.
#26 Rakensi mielestäni voiton tekemällä ne isot maalit.
#24 Se one-timeri oli vaan niin hieno.
Maalikoste kannattaa kattoa, sillä mulla ainakin tuli kovalevy täyteen tämmösessä pyörityksessä, eli voi nää tarinat olla jopa normaalia sekavampia. Ja muutenkin toi langaton tietomäärä on Hermeksellä varsin runsasta mm. titterissä ja fanibuukissa vai mitä ne oli. Koutsikin raportoi pelejä ja muuta joukkueeseen liittyvää aktiivisesti, joten klikkailkaa.
Kotitaika on nyt siis murrettu. Lähtikö se apina vain kiivetäkseen uudestaan harteille vai joko nyt meni jakeluun, että kotihallissa on oikeasti kiva pelata, jää nähtäväksi hyvin pian. Jo lauantaina, eli melkein ihan justiinsa, tulee legendaarisia vieraita kun KooVee nääsvillestä toikkaroi paikalle. Siis 5.10 kello 17.00 alkaa jo seuraava matsi, joten kannattaa unohtaa kauppareissulla ne pölypussit ettei iske siivoushuki.
2.10.2013/ K.