Kokkolassa pelataan Mestistä myös ensi kaudella. HERMES – KooVee 2 – 0 (1-0, 0-0, 0-1)

Karsintasarjan viides ja ennakko-odotuksissa viimeinen ottelu tarjosi vielä kerran mahdollisuuden nauttia kiekkoviihteestä K-Rauta Dream Builder Areenalla. Jos oli se toinen karsintapari selvää kauraa, oli KooVee tarjonnut hyvän vastuksen ja sitä kautta mielenkiintoisen sarjan. Hermes oli kuitenkin ensimmäisen ottelun jälkeen ottanut otteen juuri sen verran tukevasti, että jatkoaikoja ei oltu tarvittu. Pieni sarjojen välinen ero kuntopuntarissa oli myös yksi seikka, jonka avulla ennakoitiin kotijoukkueelle tänään katkoiltaa.

Valojen räiskeestä ja savun keskeltä johdatteli Jukuri totutusti joukkueen jäälle ja siitä lähdettiin illan otteluun. Vieraat olivat saaneet jalat bussista hyvissä ajoin ulos ja varsin terävä paine uimahallin päädyssä aiheutti ensimmäisen hyvän maalipaikan jo vajaan kahden minuutin pelin jälkeen. Hieno ohjaus ilmasta, mutta suoraan eteen liikkuneeseen Hermeslogoon. Ajassa 02.30 päästiin ylivoimalle, kun vierailla oli ilmeisesti hiukan liikaakin pelihaluja, siihen malliin ukkoja kentällä liikuskeli. Vähän tahmeasti lähti tämä yv liikkeelle ja niinpä ensimmäinen laukaus suuntautuikin kohti meidän maalia. Loppuaikakin mentiin varsin leppoisasti ja tasaviisikoin jatkettiin, kunnes mainoksille mentäessä ohjattiin kotijoukkueen pelaaja jäähyboksiin. Syykin sama, liikaa pelaajia kentällä. Nyt piti olla tarkkana, sillä KooVee oli rynnistänyt varsin pirteästi erän alkupuoliskolla. Maalintekoyritystä jouduttiin odottamaan ihan jäähyn viime sekunneille, sillä nyt Hermeksen alivoima oli ammattitermein jäätävää. Kauaa ei menty kun taas käsi nousi. Tällä kertaa poikittaista selkään ja kotijoukkueen toinen ylivoima, jonka ensimmäinen minuutti oli jo sen näköistä sarjatulta kuin pitääkin. Risteli piti joukkueensa pelissä mukana ja niinpä lähdettiin erän viimeiselle vitoselle. Ote alkoi pikkuhiljaa siirtyä kotijoukkueelle ja painopiste sitä myöten meripäätyyn. Paine johtaa virheisiin ja sellaisen teki se keltapaita, jonka avauksen Nikko (kuvassa) nappasi ilmasta haltuun, paineli maalille ja sitten vietiin aloitus keskelle. Aika 16.57, tilanne 1-0. Ja jo seuraavasta hyökkäyksestä meinattiin rakentaa vieraille tasoituspaikka. Enempää maaleja ei merkattu, joten tauolle päästiin johtoasemassa. Hieno erä vailla minkäänlaista varmistelua, tätä lisää.

Toinen erä alkoi varsin rikkonaisesti ja tuntui ettei kello käy katkojen välissä lainkaan. Vihdoin kuitenkin pelikin lähti rullaamaan ja pari huokaustakin päästettiin, kun Hermes painoi pelin kohti KooVeen maalia. Tämän erän mainoksille lähdettiin siten, että Nikko komennettiin boksiin. Mielenkiintoinen tuomio, sillä tilanne lähti siitä, että häneltä revittiin kypärä päästä. Kenties tässä on se pieni ero sarjatasojen välillä, eli myös sääntötulkinnoissa on poikkeamia, sillä eihän se kypärä ihan itsestään tipu. Ja vaikkei olisikaan, niin todella säälittävää tuo takaapäin kypärän tökkiminen on. Samassa tilanteessa oli myös jotain videokivaa, mutta ei maalin arvoisesti. Virtanen-Markkula kaksikko rakenteli alivoimalla maalipaikan, jonka vierasvahti selvitti. Alivoima kesti ja heti pantiin paine sinne kuuluisalle KooVeen maalille. Nyt näytti siltä, että kaverin luistin alkoi painaa, sen verran aktiiviroiskimista keltapaitojen rakentelu oli. Mutta ei se sitten taas isoa unohdusta tarvinut kun oli Jukurin vuoro esittää osaamistaan. Seuraavassa vaihdossa oltiin taas Hermeskypärässä kiinni, ihme halailua. Pientä tauolle johdattelevaa painostusta vieraat vielä rakentelivat, mutta eipä tämän seurauksia tarvinut pöytäkirjata. Kenties kauden viimeiselle tauolle lähdettiin luottavaisin mielin ja vielä kerkesi nauttia pelimakkaroista sekä tietysti virvokkeista.

Kotijoukkue aloitti päätöserän terävästi, mutta sitten vieraat saivat otetta ja yhtäkkiä oli pisteiden välissä vapaa lapa. Karmea lämäri, vain vähän yli Jukurin ja maalin. Hyvä niin, sillä tuo jos olisi tullut puhelimeen niin olisi hetken tuutannut varattua. Sitten Hermespaine ja jo varma maali, mutta kyllä molarit tänään kantoivat vastuunsa hienosti, kuten koko sarjassa on ollut tapana. Alivoimakin selvitettiin todella kovatempoisen pelin keskellä. Ja tällä kertaa Kivisellä hyvä av-maalipaikka. Tasaviisikoin vauhti vain kiihtyi ja Kivinen-Virtanen kaksikon maalipaikasta tuloksena rankkari, jonka Virtanen suoritti. Ei sujahtanut puikoista tällä kertaa, tilanne edelleen 1-0. Koko 937 päinen yleisö sai ottaa hetken happea Elisa Viihde mainoskatkon myötä, mutta sitten taas mentiin. Molemmilla selkeästi ajatuksena, että jos kausi loppuu niin onpa ainakin vedetty hyvällä jalalla loppuun asti. Mentiin jo jälkimmäistä kymppiä, kun kotirysästä naarattiin katkon myötä keltapaitaa. No niitähän sinne saa kerätä, kunhan kiekot pysyvät poissa. Juuri kun viimeinen vitonen lähti käyntiin, oli tasoitusmaali enemmän kuin lähellä, mutta tällä kertaa tyhjästä lyötiin ohi. Peliaikaa jäljellä 03.47, kun tahaton kamppi johti alivoimaan. Vielä ei ainakaan kuudetta pelaajaa vieraiden kuvioon otettu. Tähänkin alivoimaan saatiin yksi hyvä maalipaikka, tällä kertaa Tialan ja Ahlgrenin toimesta. Viimeinen kaksiminuuttinen käyntiin, jäähyä jäljellä 14 sekuntia. Hetken päästä Risteli aitioon ja viimeinen yritys. Tämän johdosta nähtiinkin maali. Tekijänä Markkula. Syöttöpiste Kinnuselle. Ajassa 59.07 tilanne 2-0 ja kyllähän tämä tarkoitti jo sitä, että ensi kauden Mestispaikka varmistui. KooVee aikalisä ja maali tyhjäksi. Loppuun asti pelaavat, kyllä täytyy arvostaa. Se ei tänään kuitenkaan riitä, sillä ottelu päättyy katsomon taputtaessa.

Yleisön taputtaessa kiersi Meidän Hermes kaukaloa vielä kerran tälle kaudelle. Raskas kausi oli ohi, raskas niin pelaajille, organisaatiolle kuin katsojillekin. Kuitenkin paria poikkeusta lukuunottamatta katsomossa oli varsin runsaasti yleisöä, pelaajat taistelivat loppuun asti ja mitään ylilyöntejä ei taustaryhmältä nähty. Kaikki nämä ovat aika isoja merkkejä siitä, että kyllä Hermes ja jääkiekko ovat tässä kaupungissa sydämen asioita, jonka parissa tehdään vähintäänkin sarjatason mukaisesti töitä. Nyt on kuitenkin aika hengähtää hetki, kenties kuitenkin juhliakin vähän.

Kiitos Hermes.

24.3.2018/K

Ottelutilastot